Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
"Laupiaan Jumalan nimessä", huudahti hän, "eihän se toki liene mikään elävä lapsi?" Paikalla riensi hän takaisin, heitti suopunkinsa jääkappaleelle ja veti sen luokseen. Hämmästyneenä tarttui hän kätkyeesen, tempasi nahat irti, ja mitä näki hän? Mitä ihanimmat lapsen kasvot kyynelten vallassa; tuo pieni olento ojensi heikot kylmästä siniset kätösensä häntä kohden.
Sana moukka lausuttiin kaksi kertaa jonkinlaisella pilkallisella säälillä ja Valentine ymmärsi varmaankin häntä, sillä hän hymyili hieman kyynelten välistä, jotka nyt lakkasivat virtaamasta, ja kuiskasi: "Niin, niin, kyllä minä sen tiedän ... te olette niin hyvä, kiitos. Ja te olette oikeassa, minä olisin todellakin tyhmä ... mitä tahansa, kun vaan saan hituisenkin onnea!"
Ylistäessään tuota 'kaikkein rakkainta ja ystävällisintä nuorta neitiä' edellinen turvaa milloin syntyperäiseen Devonshiren murteesensa, milloin nenäliinaansa estääksensä kyynelten kastetta lankeemasta puuterijauhoille äitini hiusrakennuksessa.
Jos tietäisit kuinka minun mieleni on paha!» Tyttö kohotti vaipuneen päänsä ja hymyili kyynelten välitse: »Tiesinhän minä, ettet sinä voi olla paha minua kohtaan.» »Ja oletko taas niinkuin ennenkin, niinkuin ei mitään semmoista olisi koskaan ollut oletko?» Hän etsi tytön kättä ja katsetta. Ja löysi molemmat. »Saanko panna tämän jälleen rintaasi?» kysyi hän arasti, nostaen kuusentertun maasta.
Kreivitär oli vaiti, ja hänen herttaiset silmänsä, joista kyynelten lähde ei koskaan ollut kaukana, kostuivat vähitellen, kunnes kirkkaat vesihelmet alkoivat niistä pisaroida pitkin hänen armaita poskiaan. Hän vain nyökytti päätään merkiksi siitä, että hän oli ymmärtänyt veljensä ajatukset.
Ja vaikka hän ei tuntenut kykenevänsä siitä luonnon ihanuudesta nauttimaan, eikä oikeastaan tiennyt minkätähden hän siinä istui, kun kaikki ajatukset olivat hajanaiset, niin istui siinä kuitenkin kauan. Vihdoin hän heräsi kuin unesta, kuumien kyynelten tulvahtaessa kasvoille. Niitä kyyneliäkään hän ei tiennyt minkätähden ne oikeastaan tulivat.
Hänen liikutuksensa oli niin vahva, ettei hän voinut puhua, hän pani päänsä minun olkapäälleni, sitten rinnalleni ja itki katkerasti. Minä lohdutin häntä, puhuin hänelle mutta hän ei voinut kuulla, puristi aina kättäni ja sanoi kyynelten valuessa: "Odottakaa, odottakaa, pian minä lakkaan. Minä tahdon teille sanoa...
Kaikki herttuan palvelijat ja palvelijattaret syöksyivät hämmästyneinä, säikähdyksissään ja miltei suunniltaan huoneeseen, ja Wolf kertoi heille koko tuon ihmeellisen tapauksen kyynelten väreillessä hänen harmaissa silmäripsissään, ja äänen usein liikutuksesta pettäessä.
Sellaiset tunteet oli eläimellä tai hurmahengellä! Boleslav värisi. Tähän, tähän ihmiseen oli hänen elämänsä sidottu. Ja tuskan valtaamana heittäytyi hän hautakummun reunalta suinpäin lumeen, pani kätensä ristiin rinnalleen ja sammalsi sekavia rukouksen sanoja, kyynelten tulviessa hänen silmistään. Hänen vuoteensa kylmyys, joka viilsi hänen kasvojaan, ajoi hänet pystyyn.
Siinä oli ja meni tämän kesän ilo, jota hän niin oli odottanut ja toivonut talvesta saakka! Yksinään hän sai jäädä tänne kantamaan surua ja häpeätä. Hän istui siinä kädet ristissä, hiukset pörrössä ja kyynelten jäljet poskilla. Mutta ei hän enää itkenyt, sillä vesi oli vuotanut kuiviin silmistä. Ei huokaillutkaan, katseli vaan, kuinka Hilma laitteli vaatteitaan laukkuun. Katseli, ja oli toivoton.
Päivän Sana
Muut Etsivät