Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Tuo vain tähän rauta-aikaan sopii! Mut itse rauta tulipunainenkin, Läheten silmää, kyyneleeni joisi Ja viattomuuteni lähteess' itse Näin sammuttaisi kuumaa kiukkuaan; Niin, ruosteestakin syöpyis, siksi että Tulellaan silmäkultaa vioitti. Sinäkö takorautaa kovempi? Jos saapuis enkeli ja sanois mulle, Ett' aikoo Hubert multa silmät pistää, En sitä uskois; sinua vain uskon. Esille!
Lopulta kyyneleeni taukosivat vuotamasta ja subjektiivinen loukkaantumisen tunne hävisi sekin. Mutta katkeruus, joka oli syntynyt tästä persoonallisesta kokemuksesta, nähdessä, mitä kärsimyksen verkkoja köyhyys kietoo saaliinsa ympäri, ei poistunut, se päinvastoin kiihtyi ja kääntyi lopulta oikeaksi ihmisvihaksi.
Ja että kyyneleeni lasittuneet mieluummin siirtäisit sa silmistäni, sa tiedä, sielun, heti kun se pettää, kuin minä tehnyt olen, ottaa piru, mi sitä siihen saakka hallitsevi kuin päättyy siltä elon päiväin määrä. Tällaiseen onkalohon sielu syöksyy; maan päällä ehkä vielä näkyy ruumis sen varjon, takanain mi talvehtivi.
"Mutta sitte täytyy teidän myös tyytyä minun lausumaani tuomioon." Syvästi hengittäen vastasin hänelle: "Sen tahdon mielelläni." Sitte pyyhin kyyneleeni ja aloin puhua tädistäni. "Minä olen jo kuullut neiti Fliednerin kertovan tuosta kummallisesta vieraasta, joka on etsinyt suojaa ajattelemattoman pikku aron-leivon siipien alla", keskeytti hän minua hetken perästä.
Nyt rupesiwat kyyneleeni wuotamaan, ja niin annoin niiden wapaasti tulwata, sillä ei nyt tuntunut sekään häwettäwän, waikka mies itki niinkuin lapsi. En kyennyt tekemään enkä toimittamaan mitään, waan itkuni lakattua menin kamariini, jossa lewottomuuden ja murheen waiwaamana wäännyin wuoteelleni.
Sitten hän laskeutui polvilleen, kohotti molemmin käsin keltaista maitomaljaa taivasta kohden ja rukoili itkien: »Oi, Jumalani, ottaos kyyneleeni kiitokseksi tästä armollisesta lahjastasi! Niin, Sinun antimesi on tämäkin maito. Sinä annoit ravinnonlähteen kummuta minulle keskellä tätä kovaa kalliota.
Tämä oli enemmän kuin mitä minä voin kestää ja luulenpa liiaksi vanhalle lukkarillekin. Hän käveli edestakaisin laattialla, hiljaa napsahuttaen viulunsa kieliä sillä välin kuin minä pöydän ääressä annoin kyyneleeni vapaasti tulvailla. Ennenkuin minä lähdin soitti hän vähäisen, soman marssin, minkä hän oli tehnyt kun hän oli kaksikymmentä vuotta.
"On aivan mahdotonta, että Jumala hylkäisi rukoukseni ja kyyneleeni. "Hän oli hyvä poika. "Hän elätti minua kättensä työllä, kunnes sairastui eikä voinut enää käytellä kirvestä eikä lapiota. Silloin jouduimme me hätään. "Silloin hän sanoi: "
En voinut vastata hänelle mitään, koetin nielaista kyyneleeni ja kurkkuni oli kuristumaisillaan. Vapisevin käsin otin sormuksen, kumarsin ja riensin puodista ulos. Tuskin olin ehtinyt kadulle, ennenkuin kyyneleet virtanaan valuivat silmistäni. Itkin kuin loukkaantunut lapsi hillittömästi, mielettömästi. Nopein askelin riensin katua alas ja sillan yli ja kyyneleeni yhä tulvivat.
Kaiken tuon Bendel kertoi minulle kovasti itkiessään; ja sitten itki hän ilosta kun oli minua jälleen tavannut sekä siitä että oltuaan tietämättömissä minun olopaikasta hän nyt tapasi minun tyyneenä ja maltillisena. Semmoiseksi oli näet epätoivoni muodostunut. Näin surkeuteni jättiläisenä, muuttumattomana edessäni, olin sen tähden jo kaikki kyyneleeni hukannut eikä enää valitus päässyt rinnastani.
Päivän Sana
Muut Etsivät