Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Vaan minä siksi kuuluvasti, että hän kuuli, jaksoin sanoa, että en voi liikuttaa jalkojani. Hän kun näki minun olevan niin surkeassa tilassa, tulla kahmerehti veneensä perään, otti minut kuin pienen lapsen veneesen ja saattoi maalle, talutti sitten kuumaan saunaan. Siellä hän sanoi, että
Hän kokosi kaiken rohkeutensa ja sanoi jokseenkin lujalla äänellä, vaikka sydän sykki milt'ei kuuluvasti: "Jumalan laupeuden kautta, antakaa minun mennä! Minä aivon noutaa lääkäriä erään kuolevan luokse. Tohtori Snobbers asuu parinkymmenen askeleen päässä!"
"Hm" mutisi lukkariukko odotuksessaan pettyneenä, mutta kuuluvasti vastasi hän: "Se asia ansaitsee ajattelemista, ja sill'aikaa me saatamme juoda lasin totia. Minä en tiedä, mimmoinen vastaus tulee olemaan, mutta 'ei' se ei tule, sanoi tyttö kosiallensa". Iloisena tästä lauseesta kiiruhti Mari panemaan toimeen isänsä toivoa, ja pian istuivat molemmat ystävät höyryävän totilasin ääressä.
Myöhemmin, kun Maija oli palannut, ja Viljo hiljaisena leikitteli huoneen lattialla, viittasi Eevi Heikkiä luokseen. »Olen tässä ajatellut», sanoi hän hiljaa, tuskin kuuluvasti, »että, jos ei elämästäni, muuta hyötyä olekaan, voi se ehken olla varoitukseksi. Muista sitä, kun kasvatat Viljoa. Hän on poika, olen siitä nyt iloinen, vaikka ennen sitä välistä surin.
Auno kiersi kätensä tytön kaulaan ja sanoi ystävällisesti: No sano nyt, lähdetkö vai et. Siellä kyllä ei ole Pekkilän akasta pelkoa. Sikri käänsi päänsä Aunoon päin ja sanoi tuskin kuuluvasti: Lähden. Aikoo tämä lähteä, ilmoitti Auno hymyillen. No meiltä ei tule Pekkilän ukko eikä akka hakemaan tyttöä, sanoi kamreeri jäykästi. Ei tule. Ei tule, toisti rouvakin.
Hiljaa Hovin tietä kulki; sai hän Hurtan kartanollen, vitkaan portin suuren sulki, hetken vartoi vaiti ollen. Vaelsi jo poikki pihan, sydän sykki kuuluvasti, rinta ratketa ol' ihan; saapui Hurtan eteen asti.
Kun miesten kesken tuli riita siitä kuka saisi mukaan mennä kuka ei, sanoi kapteeni: Jos ken naimattomista tahtoo kuolla rehellisessä tappelussa, en minä estä, mutta naineet jääkööt tänne. Miehistö alkoi kuuluvasti nurista. Silloin sanoi kapteeni: Rauhottukaa, kohta saamme täällä kotona vielä kuumempaa. Ja miehet alkoivat keskenään arvailla näiden sanojen merkitystä, ja hiljenivät.
Eikä hän osannut muuta kuin ruveta hiljaa hivelemään hänen kulmaluitaan. Antti! kuiskasi hän tuskin kuuluvasti. Antti painoi päänsä hänen rinnoilleen. Hänen toinen kätensä etsi hänen kättään, samalla kuin toinen pyrki hänen poskeaan hyväilemään. Sinä rakas, rakas...! kuiskasi hän samalla. Rouva Sorvi salli hänen tehdä niin.
Mitä tämän kunnioituksen esine itse ajatteli maisterin runosta, jätämme sanomatta, mutta kuuluvasti lausui hän kiitoksensa siitä. Sitte hajosivat vieraat taas eri paikkoihinsa, jolloin kuitenkin asessori ja hänen poikansa sekä päivän runoilia jäivät edelleen naisten luokse.
Sinäkö hennoisit sysätä vapaan, rehellisen käteni luotasi! huudahti Bertelsköld hämmästyksissään, sillä se ei ollut hetkeksikään johtunut hänen mieleensä: Niin se on, sanoi Ester tuskin kuuluvasti. Minua onnetonta! huudahti kreivi otsaansa lyöden. Hän ei rakastakaan minua enää! Ja kuka on sanonut, etten rakasta teitä? kysyi Ester Larsson.
Päivän Sana
Muut Etsivät