Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Istu Kasari.» »Minä en istu», virkahti Kasari ja kurkussa loksahti ikään kuin olisi tahtonut ottaa kiinni sanan, jota aikoi sanoa. »Nyt aseettomana minä olen kyllä teidän armoillanne, teitä on viisi ja minä olen yksin. Mutta minä olen tullut tänne oikealla asialla ja tiesin, että sellaisissa asioissa ei auta muu kuin kirves.

Musti karkasi tietysti henki kurkussa ja unenpöpperöisenä paikaltaan. Syöksähti puoleen pihamaata samalla vauhdillaan, niskakarvat pystyssä ja haukkuen vimmatusti, mutta aina valmiina, aina uljaana ja uskollisena puolustamaan kotia, kontua ja omaa henkeään, tai toisin sanoen kaikkea, mikä hänelle oli hyvää, oikeaa ja pyhää maailmassa... Ja mitä hän näki?

Kahdeksannessa tultiin taas äskeiseen kysymykseen. "Tosin on Luoja minulle lahjottanut kaksi poikaa", vastasin, ja jatkoin sitte itku kurkussa: "mutta meille käsittämättömässä viisaudessaan hän ne korjasi pois jo aivan pieninä." "Molemmatko?" "Niin, molemmat."

Herra siunatkoon! Pietarin pää painui alas. Itku oli hänellä kurkussa, Hän katseli järvelle ja sinertävien tunturien välitse vihreisiin laaksoihin, ja hän ajatteli kaikkia niitä rauhallisia kotia, jotka olivat niissä; ja hän lämpeni ja heltyi ja tunsi, että näitten kotien puolesta hän saattoi henkensä panna alttiiksi.

Maailma musteni silmissäni ja sydämeni hyppi kuin rupikonna. Minä painauduin niin pieneksi maata vasten kuin suinkin voin ja sydän kurkussa odotin vain viimeistä hetkeäni. Ei se toki tullut, vaikka parasta se olisi ollut; varmaanhan ne ovat meilläkin käyneet; ja lapset " kiljahti hän, "voi minua onnetonta! voi! voi!"

Täti Lison oli jo mennyt huoneeseensa. Paroni ja hänen vaimonsa jäivät yksin Julienin kanssa. Ja he olivat kaikki kolme niin hämillään, etteivät saaneet sanaakaan suustaan; molemmat miehet seisoivat siinä iltapuvuissaan tuijottavin katsein, rouva Adélaïde'n istuessa voimattomana tuolissaan, kurkussa vielä viimeiset nyyhkytykset.

Vaimonsa tuli sisään kysyen mitä vieraat tahtovat. "Tahtovat minua herrainpäivämieheksi," vastasi Jussi lyhyesti. "Ethän mulle sitä murhetta tehne," lausui vaimo itku kurkussa. "Eläpä ole milläsikään. Kyllähän minä pinteestä pääsen vaikka he ovat pirun itsepintaset. Ole kuitenkin hyvä ja laita kunnon päivällinen.

Mutta sitten tuli hän sairaaksi, ja hän sanoo, että hänellä on kuin tulppa kurkussa, joka tahtoo hänen tukahuttaa, ja hänestä tuntuu kuin hänellä vielä olisi terävä naula päässä. Ja sitten meni tauti vyötäisiin ja reisiin, ja nyt hän huutaa, kun liikuttaa jäsentäänkin, ja kysymyksessä on nyt tehdä hänessä sama leikkaus kuin Euphrasiessäkin."

Isäntä astui myös ulos kammarista porstuaan kummeksien väen kummallista tungosta. Hän kysyi hämökkäästi, kuin olisi ollut kuuma puuro kurkussa: "Kuk'oil tuo herra joka käv isännän puheella?" "Kuka! mikä herra, en minä ole nähnyt täällä mitään herraa". Annalta pääsi kilisevä nauru, joka tarttui koko nuoriso laumaan, joka myös nauroi, tietämättä minkä tähden, niin että seinät helisivät.

Eihän se vielä mitään, kun kuitenkin ruokaa antavat; mutta siitä on hänen mielensä niin murheellinen, ettei syödä saata, kun eivät turpaa hyväile, eivät kaulalle taputa, vaan selkään piiskalla sivaltavat. Se löi sinua, Polle, eilen tämä poika, mutta tämän päivän perästä se ei enää milloinkaan lyö. Ethän lyö, Heikki? En lyö, vakuutti Heikki, itku kurkussa.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät