Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Eräänä aamuna, kun vapisin ikäänkuin lankavyyhti, sekoitin sitä kahviin. Olin päättänyt tappaa itseni. Olin juuri laskea myrkyn huulilleni, niin vaimoni raappasi kupin kädestäni lattialle hän oli nähnyt mitä siihen sekoitin. Nyt häpesin kuin koira kurjaa aikomustani. Siitä löysi holhoja syyn vetää minut oikeuteen.
Kahviako vaan. No sama se. Kun olis ollunna viinaa. Kaataa kahvia, mutta ei lisää pullosta, tuopi pöydälle. Tässä olisi. Hiljempaa. Eiköhän sentään olisi parempaa? On parempaakin. Vie kupin kiukaan luo, täyttää pullosta, tuo takasin. Tässä, mutta se maksaa kymmenen penniä. Maistaa. No, tämä on toista! Maksaa. Siinäpä onkin kretaa, jota ei kissa syö. Nauraa. Kretaa, jota ei kissa syö.
Vielä tästä neitosesta, Tästä kainusta kanasta, Suku juopi suuren sarkan, Suku sarkan, taatto tuopin, Maammoni hopiamaljan, Veikko kupin kultalaian, Kaaso kannun kallistavi, Heimo hempiän pikarin. Kun tämä kana katovi. Kukapa tässä kukkunevi, Kenpä kielin laulanevi, Tämän kunnahan kukuilla, Tämän harjun hartehilla,
Minun piti uudestaan kertoa kaikki, mitä tiesin, sekä uutta että vanhaa. Me juttelimme puolen yötä; toisen puolen makasin minä niinkuin hyvä lapsi. Minä heräsin vasta kello yhdeksän, kuin vähä Elina tarjosi minulle kupin kahvea, jonka join sängyssä. Leski ja minä keskustelimme sitten minun tulevasta ajastani.
"Ja toivon varmaan teidän suovanne minulle kunnian tarjota teille vähän virvoitusta". Rouva Fritsche niiasi taas, meni ulos ja palasi kohta tuoden kupin suklaatia rautaläkki-tarjoimella.
Kolmannen kerran välskäri luopui nyt lääketieteestä, asettui syntymäkaupunkiinsa ja herkesi kalastajaksi. Se oli hupaista tointa, mutta maksoi huonosti vaivat, varsinkin jos niinkuin välskäri oli tottunut nauttimaan kupin kahvia päiväkseen ja polttamaan ostotupakkaa.
Ensin maistoi hän oliko maito hapanta, ja tuli sitten Mathildan luo ja tarjosi sitä hänelle sanoen: "Ehkä teitä janottaa?" Mathilda näytti oikein säikähtyneeltä. "Ei kiitoksia", kiiruhti hän vastaamaan. "Kuppi on kyllä puhdas", sanoi Kari ystävällisesti. "Ei kiitoksia", toisti taas Mathilda. Mutta Aino otti kupin ja joi siitä, ja hänen jälkeensä ylioppilas.
Aamulla oli päivä jo likellä, kun herra naureskellen paitahihasillaan salkku kädessään tuli pirttiin ja suoraa päätä meni kahvipöytään, missä miehet olivat jo juoneet. Hetvi ja tytöt olivat lopettelemassa. Emäntä toi siihen juustoleipävadin ja uunin suusta otti kirkkaan pannun, josta täytti kupin.
LIINA. Kyllä kai saan tarjota kupin kahvia? RIIKKA. Kyllä, kahvikuppia vastaan emme pane vastalausetta, vai kuinka Oortta? OORTTA. Oliko se piikki vai? LIINA. Kuinka sellaista voit luulla? LIISA. Kiitos. Kernaammin aamulehti.
Rejer istuutui hetkisen ja puisteli kahvikuppia saadakseen viimeisen sokerin suuhunsa; hän näki hengessään hauskan joulun, vaan vastasi huolettomasti pannessaan kupin pöydälle: "Vai niin, olkoon sitten sinänsä! Paljon kiitoksia kahvista!" Hän nousi taas lähteäkseen. "Ei, kuuleppas nyt, ystäväni! me sovimme kyllä, luullakseni!
Päivän Sana
Muut Etsivät