Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Koska kaikesta jo edellisenä iltana oli sovittu, lausuivat metsämiehet toisillensa ainoastaan »hyvän päivän« ja menivät sitte hankkimaan itsellensä vähän aamiaista. Kohta ojensi heille muutama kullankaivajan vaimo kupin suklaata sekä tortilla enchiladan, puhutellen heitä muutamilla ystävällisillä sanoilla.
Ovatko ne jo nousseet? kysyi hän palvelustytöltä. Ei ne vielä aivan. Joko veit kahvia? Jo minä vein yhden kupin ... tässä menee toinen. Elli toimitti jotain ruokasalissa. Palvelija tuli vähän ajan päästä takaisin ylhäältä tuoden toisen kupin koskematonna. Kuka ei juonut? Se, jolla on valkea lakki, se ei ottanut ... vaan maisteri joi molemmat kupit leivän kanssa.
Heti huomasin, kuinka asian laita oli, ja kutsuin hänet ylikerrokseen, jonne hänelle olin valmistanut kupin kahvia.
Ellei suuren surun masentama leskimies olisi lakkaamatta katsellut ruumista, olisi hän varmaankin ihmetellyt sitä merkillistä ilmettä, joka ilmestyi lääkärin kasvoille, kun hän oli hetken aikaa tutkinut liemen jäännöstä sekä haistellut siihen kastamansa sulan kärkeä. Ei sekään herättänyt kivalterin huomiota, että lääkäri kietoi sekä kupin että sulan huolellisesti paperikääröön.
"Hohhoo, ja jaa, semmoist' soon ... semmoist' soon'", toisti hän pariin kertaan. "No mikä se sitten on semmoista?" sanoi Stella naurahtaen, "pastori vaan huokaa ja huokaa, vaan ihan varmaan ei milloinkaan tiedä mitä varten huokaa. Kas tässä pastorin kahvikuppi", jatkoi hän ja ojensi kupin, "juokaa pois nyt ennenkuin jäähtyy." "Kiitos", vastasi pastori, heräten aatoksistaan ja otti kupin.
Hän häpesi päätänsä, sillä ainahan hän niinkuin muutkin härnäsi niitä, joilla oli lyhyt tukka: kolipää kiven raossa, kolipää kiven raossa. Hän itki jo senkin tähden. Vaan muutenkin oli paha. Oli nälkäkin. Illalliseksi hän oli saanut pienen voitaleivän ja hienon viipaleen lihaa, kupin teetä ja sen kanssa pienen korpun ja pullan. Enempää ei annettu, vaikka oli paljonkin.
Eikä se mikään huono paikka ole, ei mikään sellainen, missä herroja käy. Niin aivan. Niin pitäisi tuon säilyä. Kyllä luulisi. 2 kohtaus. Edelliset. Joko Helena saunasta palasi? Jo. Kyllä kai minunkin pitää lähteä. Istukaa te vaan. Minä kaadan teille toisen kupin kahvia! Ei sitä olisi tarvittu. Pianhan sinä palasitkin? Joko se ehdittiin saunoittaa se lapsi? Saunassa oli paljon ihmisiä.
Mutta kun istuttiin teepöydän ääreen ja rouva Blum hajamielisenä ojensi everstille kupin teetä, joka oli liian laimeaa, ja jonka hän sitäpaitsi oli kaatanut lämmittämättömään kuppiin, silloin ymmärsi eversti, että nyt eivät asiat olleet oikein.
Siinä hyvästellessään hän tuli kysyneeksi: »Onko sitä Antti Ihalaista näkynyt täällä päin... Se kun lähti täältä niitä tulitikkuja hakemaan...» Hyvärisen suu vähän virahti ja emäntä oli viisaan näköinen. »Taisihan se tässä käydä», myönsi isäntä, ja jouduttaakseen pois lähtöä kaatoi emäntä vielä kahvia ja kehotti: »Ryyppäisit tuosta nyt vielä kolmannen kupin.»
Muori, joka muisti yhtä kyytiä juoneensa seitsemänkin kuppia, sehän oli hänen pannunsa mitta, otti halustakin kolmannen kuppinsa, vastaten: "No kyllähän sen jaksan, mutta tämä on nyt jo liikaa hyvyyttä, ja röökinä on kaatanut kupin niin täyteen, että tassikin on puolellaan, vähempikin jo olisi riittänyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät