Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Tässä on kontrahti, lausui Risto vetäen paperin povestansa. Kaapo ojensi kätensä ottamaan vastaan sitä. Kymmenen tynnyriä viljaa ensin, sanoi Risto, pistäen paperin jälleen poveensa. Vasta kuin kuorma on pihassasi valmis lähtemään mukaani, saat sen; ennen et. No, olkoon niinkin. Minä lähden mittaamaan viljan. Ole sinä sen aikaa täällä, ettei asia nostaisi palvelusväessä joutavaa huomiota.
"Se kuorma on minun yksin kannettavani," vastasi Severin, "se ei ensinkään sovi sinulle." "Saatpa nähdä, että sopii, kun vain puhut ja puhut totta." Severin oli ääneti, "No sitte minä rupean juttelemaan sinun edestäs," sanoi Mari. "Kuule nyt!" Ja hän laski kätensä Severinin pään päälle. Se tuntui niin virkistävältä Severinille. "Sinä tulit kilpa-radalle.
Silloin hän astui Olli-pojan luokse ja kumartui alaspäin, ja eräs nuorukainen, joka oli häntä seurannut, nosti varovasti tunnottoman ruumiin ylös ja pani sen Thoren selkään, Thore nousi hiljaa kuorma selässä ja lähti kulkemaan metsäpolkua myöten ja poika, joka häntä oli auttanut, seurasi häntä. "Nyt hän menee lemmikkinsä luo," sanoi muija ja purskahti itkuun.
Eero sieppasi kynän käteensä, haki laatikosta paperia ja rupesi kirjoittamaan. Käsi vapisi ja kirjaimet tanssivat sinne tänne paperilla, mutta joka sanalta, joka paperille syntyi, oli kuin mielen kuorma olisi keventynyt. Kolme arkkia oli Eero kirjoittanut täyteen, kun hän viimein laski kynän kädestään ja rupesi lukemaan, mitä oli kirjoittanut.
Joka kerta, kun tuo ajatus: entä jos hän ei sittekään parane, salaa hiipi mieleen, koetti hän rauhoittaa itseään sillä, että se ei voinut olla mahdollista. Se olisi liian kovaa. Vastahan hän oli päässyt raskaimman päivätyönsä päähän. Pikkulapsia ei enää ollut. Vanhemmista oli seuraa ja iloa. Kuorma oli paraiksi ennättänyt keventyä.
Siinä oli kuvernöörin rouvan päällekirjoitus, ja lakassa oli hänen nimimerkkinsä. Kapteeni kiiruhti sanaakaan sanomatta sisälle rouvansa luo. Kaupungista tullut kuorma tuo suuri puolenvuoden tapahtuma sai koko talon huomion puoleensa. Sen sisältö huvitti kaikkia, ei ainoastaan lapsia.
Viimein vuoden parin perästä ei hänestä paljoa kylällä enää puhuttu, Sitte tapahtui kuitenkin pieni seikka, joka vähän virkisti muistoa Kallesta ja hänen katoamisestaan. Muutamana Elokuun iltana, vähää ennen maata menoa, kulki näet kylän lävitse kummallinen kuorma.
Mutta yhä tiukemmiksi kävivät hänen huolensa ja puuhansa kuta lähemmä syksyä kesä kului. 1 päivä lokakuuta oli veronmaksupäivä, jolloin jokaisen päätilaan kuuluvan talon oli tuotava määrätyt luonnontuotteet päätilalle. Tällöin muistutti talon piha oivallista markkinapaikkaa, jossa kuorma seisoi kuorman vieressä ja elukkaa oli kaikenlaista.
Hänen hyvä puhelahjansa ja iloisuutensa raivasivat hänelle tien moneen kyökkiin, puotiin ja herrastaloon, joihin hän aina poikkesi, kun kuorma sai myödyksi lauantaina. Monivuotisesta tuttavuudesta oli hän tullut kaikkialla suosituksi mummoksi, jolle lapset taputtelivat käsiänsä, kun hän vaan ehti näkyviin.
Ei kuorma kulje matkan päähän, jos ei wetäjät yhtä pidä.
Päivän Sana
Muut Etsivät