Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Jos en siis, te Simmias ja Kebes, luulisi tulevani ensiksikin toisten viisaitten ja hyvien jumalien luoksi, sitten lisäksi vielä kuolleiden ihmisten luoksi, jotka ovat paremmat, kuin ihmiset täällä, niin minä kyllä olisin väärässä, jos en olisi vastahakoinen kuolemalle.
Seisoi raunioiden kesken Markku, jalallansa siirsi hiiltä, missä kerran kodin liesi lämpis. Kaikki oli hajoitettu tuuleen, tuhkaan. Eipä liioin surrut vanha Markku, suri sitä yksin, ettei hänkin maannut mullan alla muiden kanssa. Tuolla pisti esiin sahran kynnet. Vielä peltohonko kiinni käydä, kyntää, kylvää ketä varten? Vanhus oli valmis kuolemalle, niinkuin sirpille on tuleentunut tähkä.
Antti isäntä lohdutti itseänsä sillä että: oli kuolemalle määrätty. Mutta meidän täytyy lisätä: liian raskas työ kuoletti Elinan. Liiallinen työ on kovin vahingollinen etenkin naisille, mutta liiallinen laiskana-oleminen samaten, keskitie on tässä kohden sekä ruumiille että hengelle terveellisin, varjelee meitä sairaudesta ja pidentää ikämme.
Monelle loit sä uuden maan, Soit uuden riemun maistaa; Paennut taivas uudestaan Taas saapuu, päivä paistaa, Miss' epätoivolta jo on Elämä saanut suutelon, Vihitty kuolemalle. Käy, joukko uljas, eteenpäin, Hävitä himoin valta! Myös etuluuloin tomut näin Puhdista kaikkialta! Käy avuksi, kuin ajan puu Lahonnut sortuu, kukistuu Pois edistyksen tieltä!
Närkästynyt kuoleman kammo tukehuttaa kyyneliäni. Minä rakastin häntä hellästi. Mutta sinä päivänä kostetaan meidän puolestamme kuolemalle ja hänelle, joka on kuoleman alla." Ja Amsdorfille: "Paljon kiitoksia siitä, että koetit lohduttaa minua perin rakkaan tyttäreni kuoleman vuoksi.
Ken puhuu paikasta siis siitä, älköön Ascesiks sitä mainitko, ei kyllin se sano, sanoo vasta oikein: Itä. Tyyssijastaan se viel' ei loitoll' ollut, kun alkoi maan jo tuta antaa voiman hänelle suodun suurta lohdutusta. Jo nuorna näät hän riitaan joutui kanssa isänsä vuoksi naisen, jolle ovet kaikk' kiinni ovat niinkuin kuolemalle.
»Ka minkäpäs sille kuolemalle tekee, kun se kerran tulee. Ei se kierrä ketään. Veihän se sen Kontiolahden Pirisenkin, vaikka se oli vielä viime markkinoiden aikana niin vahva, jotta poliisit eivät saaneet sitä omin voimin putkaan köijätyksi, vaan piti pyytää Neppelän viinarännin miehiä apuun!»
Ja vielä kun vieraat jo olivat menneet matkoihinsa ja kynttelit olivat sammutetut Raajarikkoloukossa, tuskautti hän itseään alituisilla kysymyksillä: Tokkohan Marguerite luuli, että hän häntä ihasteli? Arvasiko Marguerite kuinka hän häntä rakasti? Tokko Marguerite aavistikaan, että oli voittanut hänen elämälle ja kuolemalle.
Kuulkaa hänen rukouksensa! Antakaa hänelle takaisin hänen arvokas isänsä, niin minä annan itseni kuolemalle teidän syvimmässä vankeudessanne. Elä hyvin, Signe! Ah, jos minun kuolemani voisi pelastaa meidän isämme, silloin olisi sen tuska suloinen minulle!" "Mitä! kuolemasiko?" karjui kuningas; "ei, sinun ei pidä kuoleman, mutta sinua pitää kuritettaman; viekää pois häntä!"
"Minun sydämeni on kovettunut vastoinkäymisessä," vakuutti Signe; "elköön Jumala antako sen murtua myötäkäymisessä, eikä se murrukaan, jos Hän joskus antaa minulle isäni takaisin." "Entä sinun, Valdemar?" kysyi Dorothea. "Minä olen," sanoi hän, "ylvästellyt kuolemalle sekä tappelu-kentällä että inkvisitionin murhatuolissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät