Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Vanha Rasmussenin matami, jonka tuli kantaa lapsi, ja neiti Falk, jonka piti olla kummi, olivat aikoja sitten matkustaneet pienokaisen kanssa. Tekla neiti ei olisi saapa tietää lapsen nimeä ennenkuin kirkossa. "Se on oleva odottamatonta hänelle," sanoi nuori Rasmussenin matami.
UKKO. Sinäkö minun kummipoikani? JUHANI. Minä ja nämät kuusi veljestäni tässä. Sentähden: tulkaat kestiin, kummi. UKKO. Suus kiinni! minä en ole sinun kummis. JUHANI. Olette juuri vissiin. UKKO. Minä en ole sinun kummis, en! JUHANI. Juuri vissiin. UKKO. Suus kiinni, sanon minä. JUHANI. Juuri vissiin, ellei Männistönmuori ole valehdellut. UKKO. Kuka?
Tyytyväisyydestä huoahtain sulki hän mustat silmänsä. Mutta hän avasi ne taasen jälleen äidin huudahtaessa: Mitä kirjoittaa kummi? Liisa kohotti silmänsä, syvä vakavuus katseessa: Kummisi kertoo varsin surullisia uutisia, sanoi hän. Isääsi on kohdannut onnettomuus, hän on ajanut kumoon käydessään muutaman sairaan luona ja taittanut oikean jalkansa!
Kummi kertoi meille pojasta, joka oli repinyt siivet kärpäsiltä pienenä ollessaan ja suureksi tultuaan oli saanut sellaisen rangaistuksen Jumalalta, että hänen omalla pikku tytöllään ei ollut käsiä. »Jumala rankaisee», sanoi Miina. »Niin, Jumala rankaisee, jos kiduttaa ja kiusaa viattomia olentoja», sanoi kummi. »Ketkä ovat viattomia?» kysyin.
Hajauttiin viereiseen saliin ja neuvoksetar Hellsberg, muuan noita kutsutuita, viittasi Annan luokseen ja kysyi sydämmellisesti: Miten minun rakas kummi tyttäreni voi, minusta näyttää kuin posket olisivat hiukan vaaleat? Annan silmiin herahti kyynelet: Minä tunsin itseni niin ahdistetulta äskeisen selityksen aikana sanoi hän hiljaan.
Minusta on aina ennen tuntunut, kuin olisit ollut meidän poika. Mutta nyt minun ei sovi enää sinutella. VARJAKKA. Mitä kummi joutavoipi. Kyllä minä olen mielelläni vieläkin Pasanterin Lettu. RAJALINSKA ja JUNKKA ovat hiljalleen kävellen saapuneet paikalle. Onko tämä nyt se Pasanterin Lettu? Pasanterin Lettu! Hellalettu! RAJALINSKA. Mies kuin kangaspetäjä aamun paisteessa.
Eräs rikas, vanha, naimaton mies, kaukaista sukua kapteenille ja molempien lasten kummi, kuoli, ja oli testamentissään jakanut ristilapsilleen viisikymmentä tuhatta markkaa, kuitenkaan ei, kuten kohtuullista olisi ollut, yhtä paljon molemmille, vaan siten, että Rudolf sai kolmekymmentä ja Gerda kaksikymmentä tuhatta.
VARJAKKA. No, kummi rupeaa poliisiksi, minä itse istun viskaalina. Hakekaa varas tänne. PASANTERI. Minä haen hänet, herra viskaali. Herra nähköön, minne se on pannut tällä aikaa partansa! VARJAKKA. Minäkö vai? PASANTERSKA. Hella lettu! Yrjöhän se onkin. Terve tuloa. Hella lettu. VARJAKKA. Terveisiä minun matkoiltani. PASANTERSKA. Kuule, Yrjö, onko sinusta tehty kapteeni? VARJAKKA. On kyllä.
"Tule ulos, sinä peiakkaan kummi!" sanoi eräs vanha kersantti. "
"Ei mar", vastasi kapteenin rouva; "Paleshaevilla on muutoinkin ahdasta; hän on sitä paitsi minulle kummi ja muistaa, että me olemme hänen esimiehensä. Toimita vaan herra upseeri ... mikäs teidän nimenne?" "Pietari Andreitsh". "Toimita vaan Pietari Andreitsh Simo Kusovin luokse. Hän, sen mokoma, päästi hevosensa minun kaalimaahani. Kuinka on muutoin, Maksimitsh; kaikki hyvin?"
Päivän Sana
Muut Etsivät