Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Sen ohessa, koskahan kummi on toinen isä, pyydämme lukijan laskemaan sen huvin tai ikävän, mikä hänellä tämän lukemisesta mahdollisesti on, meidän niskoillemme, eikä kreivi de la Fère'n. Siitä sovittuamme, käykäämme kertomukseemme käsiksi. Isä d'Artagnan'in kolme lahjaa.
Täti kuunteli niin ihmeissään, ettei tiennyt mitä ajatella. Olisi ihan voinut uskoa kaikki todeksi, jos olisi ollut umpisokea, ettei olisi nähnyt heillä olevan äitinsä röijyt! Ja niin vakavana ja vähintään arastelematta Lyyli valehteli vasten silmiä. Ja vielä Josefiina muka heille ennemmin kuin muille, kun oli heidän kumminsa! Eihän Josefiina ole teidän kummi. Onhan hän Olgan kummi.
Jos ette minua usko, niin tämä Matti renki, joka tässä seisoo, kyllä minua tuntee, sillä olen hänen lapsensa kummi". Tämä olikin täyttä totta, sillä mainittu renki palveli ennen maisteri Pilman'in luona, ja minä tulin hänen lapsensa kummiksi, kun v. 1715 oleskelin partioretkillä. Renki sanoikin että se oli totta, mutta nyt nimismies sai hänestä kiinni ja käski hänen olla valehtelematta.
»Minnekäs se Pietinen jäi, kun ei sitä kotiin kuulu?» sanoi äiti väsyneesti. »Kylään poikkesi. Tärkeitä asioita kuului olevan», sanoi mummo. »Vai kylään»... huokasi äiti. Kummi tuli nyt kodasta kantaen mustaa kahvipannua, josta tuliaiskahvit juotiin.
Anna Sofia, joka Kaarle XII:n ihailijana melkein voitti postimestarin ja jolla oli tässä suhteessa vertaisensa vain mahtipontisessa pikku Jonathanissa, oli kauan aikaa töin tuskin malttanut hillitä kieltänsä, ja kävi nyt, ikäänkuin etuvartijataistelua aloittaen, välskärin kimppuun sanoen: Kummi ei nyt kumminkaan voi kieltää, että aika Kaarle XII:n jälkeen näivettyi kääpiöksi!
Rudolf kuunteli ehdoitusta jonkinlaisella säälivällä ivanaurulla väliin nykäisten olkapäitään. Hän tiesi kyllä paremmin, hän, kuin tuo yksinkertainen ukko, että hänen velkansa olivat paljoa suuremmat tuota mitätöntä perintösummaa. "Senkin vietävä kummi, vaikka oli niin rikas, ei kuitenkaan sallinut hänelle enempää kuin tuon pilanpäiväisen summan, kolmekymmentä tuhatta markkaa.
Seuraavana aamuna oli kummi juuri lähtenyt Muurikkia ulkoaituukseen viemään, kun isä tuli juovuksissa kotiin. Hän tahtoi heti kahvia ja sanoi tulevansa tulipalosta. »Missä nyt on tulipalo ollut?» kysyi äiti. »Mattilan puotirakennus paloi yöllä», sanoi isä. »Paloiko tuolla ihmisiä?» kysyi äiti. »En kuullut, liekkö palanut...»
Rakas kummi, minä olen häijy tyttö, sinun ei pidä välittää minusta vähääkään! Ettäkö en välittäisi pienestä laululintusestani, kaikkiakin. Hän suuteli tyttöä otsalle: tule meille huomenna laulamaan kummi-ukollesi, satakieliseni! Ah, miten voi minun kiltti kummini? virkkoi Anna.
Poika nyökäytti päätänsä myödytyksen merkiksi; hän toivoi että ukon muisti ei olisi niin hyvä ja hän olisi hairahtunut tällä kerralla. "Miksi et ole siellä?" jatkoi ukko. "Ainahan sinä ennen varsin hyvin muistit tämän päivän, Nello". "Olethan kovin kipeä, enkä tahdo jättää sinua yksinäsi", kuiskutti poika kallistaen kaunista päätänsä. "Hm ... kummi Julia istuisi kyllä luonani niinkuin ennenki.
Muulloin ei niinkään muistanut ja jos muistikin, niin silloin ei kuitenkaan kovin pelottanut ja silloin ajatteli hän sitäkin, että kun rovasti on hänen kumminsa, niin ei Jumala tee hänestä huonoa ihmistä, sillä Pietilän Fiina, joka oli jo aikaihminen ja jota kaikki kiittivät oli hyvä ihminen ja rovasti oli sen kummi. Tämmöisissä tapauksissa kuin nytkin ei auttanut semmoinen ajatus yksikseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät