United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !


Elsa hinasi vaunua ulos, ja kun Anni näki että vaunua tuodaan, kurotti hän jo kaukaa käsiään, sanoen: "Yh, yh, vaunu." Tekla ja Elsa nostivat Annin vaunuun ja laittoivat hänen siihen istumaan niin sievästi kuin taisivat, ja nyt lähdettiin työntämään vaunua portista ulos. Yrjökin työnsi sisarensa vaunua, näyttäen, että hän oli mies ja vuotta vanhempi. "Minnekäs mennään nyt?" kysyi Elsa.

Vanha Rasmussenin matami, jonka tuli kantaa lapsi, ja neiti Falk, jonka piti olla kummi, olivat aikoja sitten matkustaneet pienokaisen kanssa. Tekla neiti ei olisi saapa tietää lapsen nimeä ennenkuin kirkossa. "Se on oleva odottamatonta hänelle," sanoi nuori Rasmussenin matami.

Nyt nousivat molemmat tytöt kärryihin, ukko myöskin, joka otti suitset käteensä, pisti piipun hampaisinsa ja sanoi: "Hei ruuna!" Kärryt pyörivät pihasta ulos, ja Elsa seurasi portille asti. Rouva seisoi rappusilla ja mummo katsoi kyökin akkunasta kun Elsa palasi. Olipa pihalla myöskin Tekla, talon-isännän tytär, ja talon kyökkipiika. "Joko teiltä Katri pois meni?" kysyi Tekla.

Tekla, joka entisenkin neidin aikana oli maisterin lasten kanssa ulkona käynyt, sanoi: "Mennään Kluuvin rantaan." Sinne sitä niin mentiinkin ja erittäin suloiselta tuntuikin kuumanlaisena kesäpäivänä mennä veden rantaan. Siellä oli toisiakin lastenpiikoja vaunuinensa, joita he edestakaisin työntelivät.

Hän tuntuu olevan kansakoulunharrastaja kiireestä kantapäähän; on vahinko, rakkahin Tekla, että sinä ja minä emme voi vaihtaa paikkoja, sillä sinä olisit herra Rautiosta löytänyt todellisen henkiheimolaisesi, kun minä sitävastoin olen kerrassaan liian välinpitämätön oikein arvostelemaan niin ylevää luonnetta.

Kun hän näki maisterin rouvan katselevan salin akkunasta, juoksi hän akkunan alle ja kysyi: "Emmekö saa vaunua ulos, että saamme viedä Annin kadulle?" "Sano Elsalle, että hän tulee ottamaan vaunun." Elsa kuulikin rouvan käskyn ja juoksi sisälle. Tekla, se oli tytön nimi, jäi niin kauvaksi lasten luo.

Viimeinen kirje oli vanhalle rakkaalle asuintoverille internaatista, Tekla Vikille, joka kaikessa oli Ellin täydellinen vastakohta, mutta josta kuitenkin tuli hänen läheisin ystävänsä koko seminariajaksi. Nyt oli Tekla saanut paikan pohjoisessa ja nuo kaksi toverusta olivat päättäneet jatkaa yhteyttä toistensa kanssa vilkkaan kirjevaihdon avulla.

Kuukaus myöhemmin oli pienoinen ristittävä, ja neiti Tekla Falk, amtmannin tytär, oli myöskin kutsuttu olemaan läsnä tässä juhlallisessa toimessa. Kuitenkaan ei ollut vielä nimestä sovintoa syntynyt.

Eräänä päivänä, kun eukko ei ollut pitkään aikaan siellä käynyt, käytti nuori Rasmussenin matami tilaisuutta kehoittaaksensa miestään lähtemään pappilaan ja pyytämään lapsen kastamista. Kun Rasmussenin oli vaikea muistaa nimiä, kirjoitti hänen vaimonsa somilla kirjaimilla Tekla Aurelia Falk paperille.

Luulisinpa ettei hänellä ole ketään läheisempää kenenkä nimen saisi." "Hänen nimensä on oleva Tekla Aurelia Falk-Rasmussen, kirjoitettuna väliviivan kanssa," virkkoi äiti ja vaipui väsyneenä takaisin patjoille. Mutta pikku Tekla tahi Olina, tahikka mikä hänen nimeksensä nyt tulisikaan, parkui parkumistaan ja häiritsi siten väittelyä.