Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
"Minne?" kysyi Mirjam soinnuttomalla äänellä. "Niin, minne sinä haluat?" "En tiedä itsekään. Kiitos sinulle," sanoi tyttö, otti taikakalun kaulastaan ja ojensi sen hänelle. Se oli kultainen muistoraha Jordanista, temppelistä. "Ei", sanoi mies pudistaen päätään. Hän tarttui Mirjamin käteen ja asetti sen silmilleen. "Kas näin", sanoi hän, "tämä tuottaa minulle onnea koko elämäni ajan.
Aivan liketysten, kuin sänget leikatulla pellolla, korkeiden sypressien alla kuolleiden muistomerkit seisovat, kukin ollen kiveen hakatulla turpaanilla eli fez'illä kaunistettu. Kivessä on kultainen kuolleen nimi- ja säätykirjoitus. Taidollinen päälle kirjoitus puhuu elämän katoavaisuudesta eli kehoittaa kuolleen edestä rukoilemaan.
Siitä lieto Lemminkäinen, tuo on kaunis Kaukomieli, varsan viiasta vihelti, kulokosta kultaharjan; pisti varsan valjahisin, puikkoihin tulipunaisen. Itse istuikse rekehen, kohautti korjahansa, laski virkkua vitsalla, karkutti kariperällä. Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni, hope'inen hiekka helkki, kangas kultainen kumisi. Kulki päivän, kulki toisen, kulki kohta kolmannenki.
Mutta hän kiiruhti niiden ohi yhä kauemmaksi, sillä hän ei voinut ajatella muuta kuin tuota onnetonta, jonka surkea valitus oli kuulunut hänen korviinsa. Vihdoin hän kuuli sen aivan läheltä, ja kun hän avasi puoleksi suljetun oven, niin hän näki kauniin, nuoren miehen, joka istui keskellä suurta salia mustalla marmorisella valtaistuimella. Päässään hänellä oli kultainen kruunu.
Korkea, oi kotilies! pala siunattu liekki! Hiilos himmenee, vilkkuvat sini-salaperäiset virvat, nousevat kangastuksina kaukaa suvun alku-äitien ammoiset tarinat, olentosi lähteet aukeaa, yksilön rajat ratkeaa, onkalot perittyjen ominaisuuksien, kuilut kuolleiden kouristaa, aivojen outojen, villien luomat kummitusihmeet, näyt näkemättömät, sadut sanomattomat; pauhaten kumpuaa iankaikkinen kuoro: »Valhetta, valhetta vaan oli leimuva liesi, valhetta vanhempain koti kultainen, kallis, taruja työ, hyve, totuus, juttuja jumalten lait, runon raikuva kangas.
Paloihan tuossa Rooma, maailmaa hallitseva Rooma, ja hän, Caesar, seisoi vesijohtokaaren päällä, kädessään kultainen luuttu, kaikkien nähtävänä, puettuna purppuraan, hämmästyttävänä, komeana ja runollisena. Vähät siitä että kansanjoukko tuolla etempänä, hämärässä, murisi ja raivosi. Muriskoon!
BUCKINGHAM. Mylord, ei hätää; juttuilla ma taidan, Kuin kultainen se palkka, josta kiistän, Ois mulle tuleva; hyvästi jääkää. GLOSTER. Jos onnistaa, vie heidät Baynard-castleen; Mun siellä tapaat oppineiden piispain Ja pyhäin isäin ympäröimänä. BUCKINGHAM. Ma lähden; kolmen taikka neljän aikaan Te saatte Guildhallista uutta kuulla.
"Koskas höyhen pohjaan painuu, Poikani poloinen?" "Konsa päivä syänyöllä paistaa, Muorini kultainen." "Koskas päivä syänyöllä paistaa, Poikani poloinen?" "Konsa kuuhut kuumasti polttaa, Muorini kultainen." "Koskas kuuhut kuumasti polttaa, Poikani poloinen?" "Konsa tähet taivaalla tanssii, Muorini kultainen." "Koskas tähet taivaalla tanssii, Poikani poloinen?"
Puiden takaa puiden taaksi metsän linnat liukuu. Sukkamielen sauvan pääss' on hopeainen tiuku. Kun se tiuku helisee, niin hämy maille lankee, riutuu rinta ihmisten ja miel' on ahdas, ankee. Puiden takaa puiden taaksi metsän linnat liukuu. Sukkamielen sauvan päässä kultainen on tiuku. Kun se tiuku helisee, niin herää hengen härmä, kuudan maita kulkevi ja säihkyy unen särmä.
"Eikä hän ollut koskaan nähnyt kauniimpaa lasta kuin tuo nelivuotias poikanen oli. "Olen miettinyt nämä päivät hartaasti hänen kohtaloaan. "Hän mahtaa hämmästyä, kun hän, joka kenties piilee jossakin pienessä kaupungissa valenimisenä, sillä tuomio koski koko sukua kuulee kuninkaan kuuluttajan huutavan kadulla ja kujilla, että Apulian herttuan kultainen rengas kuuluu hänelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät