Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Sambesi-virta syöksee täältä äkkijyrkästi syvään kallioiden väliseen kuiluun, joka on niin kapea, ettei virran niskalla venheellä kulkija ollenkaan näe mihin tuo ääretön vedenpaljous katoaa. Kosken suuruuden voi arvata kun ajattelee, että se tuhannen kyynärän levyisenä syöksee jyrkän kallion yli suoraan 310 jalkaa alas ja sitte ahdistuu kallionrotkoon, joka ei ole leveämpi kuin 40 kyynärää.
Tähänkin asti oli ollut jo lunta wahwasti tiellä, mutta nyt oli sitä jo polwea myöten joka paikassa. "En minä jaksa enää", sanoi wanhempi kulkija. "Ja kuitenkin emme ole wielä tulleet kuin pari wirstaa kylästä", sanoi nuorempi. "Emme kyllä ole enempää kulkeneet, mutta kumminkaan en minä jaksa." "Meidän täytyy wäliin lewähtää." "Tehkäämme heti niin!" He istuiwat lumelle tien wiereen.
Käydessään sisään tähän laaksoon, josta tarjoutuu niin paljon katsottavaa, kuulee kulkija vuoren kaikujen lakkaamatta toistelevan läheisissä metsissä tohisevien tuulten kohinaa ja aaltojen pauhua, jotka etäällä meressä särkyvät riuttoja vastaan.
Nyt jylhien mustien metsien yli käy illan tuulonen tohahtain ja kantaa kuiskeita torpan luota, miss' istuvi nuorikot kuhertain mut yöhön eksynyt kulkija, tuo mailta oudoilta palaava, hän kuulevi, kuulevi kuisketta tuota, on silmässä toivo ja avoinna syli, vaan sentään tuohon ei luota.
»Se on niin kauheata, kun minä sen nyt kokonaisuudessaan ymmärrän ja näen voimattomuuteni», valitti taasen Kyllikki. »Sinä olet yhä vieläkin kulkija ... ja minä olen heikko ... ja sinä karkaat minun luotani ... niiden luo, jotka sinua odottavat...» »Voi Jumala!» vaikeroi Olavi tuskissaan. »
»Saat juuri sillälailla», sanoi nuorukainen ja laski toisen kätensä hänen vyötäisilleen. Tyttö lähensi päätään kysyvin katsein... »Ei, ei!» sanoi nuorukainen ja laski kuin hellästi torjuen toisen kätensä hänen olkapäälleen. »Miksi ei nyt?» kuiskasi tyttö kuin rukoillen. »Siksi, että näin on parempi. Sinun tulee vaan ikävä, kun minä olen tämmöinen kulkija ja meidän kuitenkin täytyy erota.»
Mentiin nyt Rossin-haudalle, jatkamaan tutkimusta itse tapaturman taikka murhan näyttämöllä. Heti havaittiin siellä, että polku oli runsaasti viisikolmatta askelta jyrkkäyksen reunalta, ja että paikka oli pikemmin viettävä maalle kuin järvelle päin. Polulla kulkija ei siis olisi voinut pudota eikä vieriä syvyyteen ilman toisen ahdistamatta.
Päästyänsä sillalle, huomasi kulkija erään patsaan juuressa jotakin tummaa. Hän lähestyi sitä ja näki kauhukseen siihen kyyristyneen kolme ihmisolentoa, jotka nähtävästi oli vallannut samanlainen uupumus kuin häntäkin tuolla ylempänä oli kohdannut.
»Eikä se ollut kevätpäivä, kun minä tänne synnyin; vaan se oli synkeä syksypäivä, kun minä kulkija synnyin.» »
Risto oli reipas poika, häntä ei maailman murheet rasittaneet. 12 vuotiasna lähti hän kotoaan "kaupalle". Kun joku tiellä kulkija kysyi, mikä mies hän oli, vastasi Risto: "Kauppias". "Mitä sulla on kaupan?" "Leipäsaksia". "Vai niin, oho sinua, kauppias!" Ken oli vielä uteliaampi ja kysyi: "mistä olet ja kenen poika?" niin sai vastauksen: "Rytkölästä, Lassin poika". "Kuinka vanha olet?"
Päivän Sana
Muut Etsivät