Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Olen minäkin tuntenut häntä kerran. Nora. Sen tiedän. Krogstad. Vai niin? Te tunnette sen asian. Sitä kyllä luulinkin. No, niin tahdon kysyä teiltä suoraan: saako rouva Linde jonku paikan Osakepankissa? Nora. Kuinka te uskallatte urkkia sitä minulta, herra Krogstad, te, joka olette minun mieheni käskyn-alaisia? Vaan koska kysytte, niin voitte saada sen tietää: Niin, rouva Linde saa paikan.
Sen vain arvelin sanoa teille, ettei teidän huoli antaa tämän asian liioin rasittaa mieltänne. Ensiksikin minä en aio vetää sitä oikeuteen. Nora. Ette suinkaan; eikö niin; senhän tiesin. Krogstad. Voihan koko asia tulla laitetuksi kaikessa sovinnossa; sen ei ollenkaan tarvitse päästä koko maailman tiettäväksi; se jääpi meidän kolmen kesken. Nora. Minun mieheni ei pidä koskaan saada tietoa tästä.
Krogstad. Olisitteko muistaneet minua? Rouva Linde. Minun tulee tehdä työtä, jos mielin elää. Koko ikäni, niin kauas kuin saatan muistaa, olen minä työtä tehnyt, ja se on ollut mun paras ja ainoa iloni. Mutta nyt olen minä ypöyksinäni maailmassa, niin kauhean tyhjänä ja hyljättynä. Tehdä työtä omaksi eduksi, siitä ei ole mitään iloa.
Nora. Jos puhutte halveksivalla tavalla miehestäni, niin osoitan teille ovea. Krogstad. Rouva on rohkea. Nora. Minä en pelkää teitä enää. Kun uuden vuoden päivä on tullut, olen kohta oleva irti koko asiasta. Jos tulee välttämättömäksi, niin minä taistelen niinkuin hengen puolesta pitääkseni pientä paikkaani pankissa. Nora. Siltä todellakin näyttää. Krogstad.
Krogstad. Milläs te tahdotte sitä estää? Voitteko kenties vielä suorittamatta olevan velan maksaa? Nora. En, en nyt kohta. Krogstad. Vai onko teillä kenties mitään keinoa näinä päivinä saada rahat kokoon? Nora. Ei mitään keinoa, jota tahtoisin käyttää. Krogstad. Paitsi sitä, ei siitä nyt olisi ollutkaan teillen apua.
Ah, jospa voisin tehtyä saada tekemättömäksi! Rouva Linde. Sen kyllä voisitte, sillä teidän kirjeenne on vielä kirjelaatikossa. Krogstad. Olettenko varma siitä? Rouva Linde. Aivan varma; mutta Krogstad. Te tahdotten pelastaa ystävätänne mihin hintaan tahansa. Sanokaa se yhtä hyvin suoraan. Onko asia niin? Rouva Linde.
Minäkin ajattelin sitä; mutta eipä ollut minulla siihen uskallusta Nora. Nora. Ei ole; ei ole. Krogstad. Se olisikin aivan hupsun työtä. Kun vaan ensimmäinen kotimyrskyn puuska on ohitse . Minulla on taskussani tässä kirje teidän miehellenne Nora. Ja siinä olette kaikki kertoneet? Krogstad. Niin helpoittavilla sanoilla kuin mahdollista. Reväiskää se palasiksi.
Krogstad. No niin, nyt tiedätte kaikki.
Olette näet olleet mielessäni koko päivän. Onpa myös velkojen sisään-ajajalla, nurkkakirjurilla, sanalla sanoen, tämmöiselläkin miehellä kuin minä hiukkasen sitä, mitä sanotaan sydämmeksi. Nora. Osoittakaa se sitten; muistakaa minun pienet lapseni. Krogstad. Oletteko te ja teidän miehenne muistaneet minun lapsiani? Mutta se voi nyt olla ykskaikki.
Jos mieheni saa tietää sen, niin hän tietysti kohta maksaa mitä vielä on maksamatta; ja sitten ei meillä ole mitään teidän kanssanne tekemistä. Minun tulee siis selittää teille asia vähän tarkemmin. Nora. Millä tavalla? Krogstad. Miehenne sairaana ollessa tulitte minun luokseni lainataksenne kaksitoistasataa specieriksiä. Nora. En tietänyt ketään toista. Krogstad.
Päivän Sana
Muut Etsivät