United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta kun hän jo nyt kuljetti mukanaan kylliksi näitä miehiä vasalleiksi Kastilian kuningasparille eikä halunnut tehdä heille väkivaltaa, hän päästi ukon menemään. Hän pystytti keskelle tätä kylää hyvin ison ristin, ja intialaiset koskettivat sitä käsillään ja, kuten amiraali otaksui, lausuivat rukouksensa ja kunnioittivat sitä.
Klairon sallei sen ja vastasi kouraukseen hiljaisella hänen sormensa puristuksella. "Nyt, herra! Kääntäkää värsyt meille," sanoi hän, yhä pitäen nauhasta kiini. Nuorukainen kumartui häntä lähemmäksi, muka lukeaksensa värsyjä. Heidän päänsä olivat liki toisiaan nojatut; heidän hi'uksensa koskettivat toisiansa. Ja tämä suloisen Klairon'in läheisyys valoi loistoa nuorukaisen kauniille kasvoille.
Hän läheni Katria, huulensa lähes koskettivat tytön kiiltäviä hiuksia ja Katri tunsi kasvoillaan hänen kuuman hengityksensä. Katri tahtoi paeta, mutta Yrjö sulki hänet syliinsä ja painoi hänen mansikkahuulilleen ei yksi eikä kaksi, vaan useampia tulisia suudelmia. Samassa kamala ääni, aivankuin tuskallinen hätähuuto kuului ulkoa pimeydestä ja kalveat kasvot poistuivat ikkunan ruudusta.
Sen ohuet huulet jo melkein koskettivat hänen suutaan. Silloin hän tunsi kauhistuneena nuo kalpeat piirteet, nuo tummat silmät. Tämä kuoleman jumala oli Atalarik. Hän hypähti kiljaisten pystyyn. Siro hopealamppu oli aikoja sitten sammunut. Kammion valaisi jo aamusarastus. Punainen valo tunkeutui himmeänä paksun lasiakkunan läpi. Hän nousi vuoteeltaan ja avasi akkunan.
Sen selkään hypähti Salik, ihana taakkansa edessään. Tyttö ei ollut ehtinyt ajatella, tiesi tuskin olisiko pitänyt huutaa apua. Nyt riensi jalo eläin eteenpäin, vainottua lintua vikkelämmin, kevyttä gatselliakin keveämmin. Tulta tuiskivat laajentuneet sieramet, yhä vinheni sen vauhti, kaviot tuskin koskettivat maata. Alheidin sydän sykki ihastuksesta.
"Oliko se sinun kantelesi, jota kuulin soitettavan tuolla sisällä, kun palvelijani sitoi haavani. Hyvä! huomenna tahdon kuunnella sinua! Mene nyt, lapseni! Minä olen väsyksissä! Nuku makeasti ja levollisesti, Heleena!" Hänen parran varjostamat huulensa koskettivat hiljaa tytön otsaa, ja hän nosti hänen leppeästi polviltaan pois.
Joko minun rohkeuteni silloin palasi tai nousi pelkoni vastaavaan määrään, mutta kirkaisten ammuin minä häntä keskelle ruumista. Hän päästi mitä kamalimman ja ilkeimmän ähkinän ja kaatui lattialle. Samassa koskettivat toisen miehen kattoikkunasta riippuvat jalat päätäni.
"Tässä on Pyhissävaeltajain-katu", sanoi hän ja pujahti kahden huoneuksen välissä olevaan holvikkaasen solukkaan, joka oli niin leveä, että yhdet rattaat pääsivät siitä kulkemaan. Holvin toisessa päässä oli kapea polveileva katu kartanoine molemmin puolin, joiden katot melkein koskettivat toisiaan, tai ainakin näyttivät estävän taivaan näkymästä.
Tyttö näytti kuin kivettyneeltä hänen henkensä näytti kokoontuneen suuriin, tummiin ja syviin silmiin; ne eivät ainoastaan katsoneet häneen, ne koskettivat häntä; hän tunsi niitten lämpimät säteet ja hän käsitti äkkiä, että tämän kalpean, kauniin otsan sisälle oli kiintynyt jokainen ajatus, jonka hän oli pakinoidessaan lausunut, ja että hän, kuin hän ääneti istui työnsä yli kumartuneena, hiljaisuudessa oli miettinyt hänen sanojaan. »Kuinka ihmeellistä!» sanoivat nämä silmät. »Kuinka ihmeellistä kaikki, mitä sinä sanot, on.»
Te nojasitte minun käsivarttani vasten, katsokaas, tätä käsivartta vasten. Minä tunsin, kallistaissani päätäni teidän puoleenne, teidän hiuksenne koskettavan kasvojani, ja joka kerran kun ne koskettivat, värisin minä kiireestä kantapäähän saakka. Oh, kuningatar, kuningatar! oh! te ette tiedä mikä taivaallinen autuus, mikä paratiisin onnellisuus mahtui tuommoiseen hetkeen.