Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. lokakuuta 2025
Kun kamariherra oli lähdön aikeessa antaakseen käskyn tallipalvelijoille panemaan kuntoon valjaat, lausui kuningatar hänelle. "Vielä sananen, herra! Haluan saada suljetut vaunut, ja sitä paitsi yksinkertaiset, ilman mitään koristuksia, sillä minä tahdon kulkea tuntemattomana... Ei siis mitään koruja ja ainoastaan yksi palvelija".
Ja kunhan tyhjin käsin eivät lähde pois pyhiinvaeltajat, kristityt! Vain kunhan SITTAH. Mitä nyt? Miks raha mulle? SALADIN. Siit' ota saatavas, ja mitä jää, se talteen korjaa. SITTAH. Eikö Nathan vielä ritarin kanssa ole saapunut? SALADIN. Hänt' etsii kaikkialta hän. SITTAH. Vaan katsos, mä mitä löysin, penkoessani koruja vanhoja. SALADIN. Ah, veljeni! Hän on, hän on se! Oli! oli! Ah!
Ja ellei nyt juuri rahalla suorastaan, niin siroittamalla rahaa, kylvämällä sitä ympärilleen, ostamalla kukkia ja koruja, pitämällä päivällisiä ja illallisia. Sanalla sanoen, pyöristämällä kaikki elämän kulmikkaisuudet ja laittamalla itse omantunnon vaivat miellyttäviksi ja houkutteleviksi. Ja ellei nyt juuri päivässä, niin parissa ja ellei nyt juuri viikossa, niin kuukaudessa.
Hänen lapsellinen ilonsa siitä oli silloin myöskin Väinämöisen sydäntä syvästi liikuttanut. Se olikin ainoa lahja, minkä hän koskaan oli antanut hänelle. Tuo tyttönen ei ollut tahtonut häneltä koruja, lupauksia eikä lemmenvaloja. Hän ei ollut ylimalkaan tahtonut mitään, ainoastaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Nyt tuokin ainoa pieni lemmenlupaus oli jo ruvennut Väinämöistä vaivaamaan...
Siinä on muutamia koruja, jotka ovat olleet äitiparkani omia halpoja arvoltaan, sen arvannette, sillä vuorelaispäällikön puolisoilla on harvoin kallista korurasiaa.» »Mutta nämät korut», sanoi Annikka Lyle, lempeästi ja nöyrästi kieltäen, »kuuluvat suvun omaisuuteen en minä voi ottaa vastaan »
Eilen T:ri Luther taas saarnasi. Hän varoitti meitä vakavasti pyhää sakramenttiä kevytmielisellä tavalla nauttimasta. "Se ei ole ulkonainen syöminen, joka tekee kristityn", hän sanoi; "se on sisällinen ja hengellinen syöminen, joka on uskon tuote ja jonka puutteessa kaikki ulkonaiset asiat ovat vaan tyhjiä koruja ja turhia temppuja.
Tuossa vaatekomerossa makuuhuoneeni vieressä on naisen koruja niin paljon, että riittäisi vaikka kuinka suurelle maskeraattijoukolle. Katsos nyt, minusta tulee siis Margareeta-rouva, joka makaa tässä päivävuoteella, päässään suruharsikko sekä pajuseppele, hylätyn tilansa merkiksi.
Siellä oli osittain sirosti järjestettyinä, osittain hujan hajan kasoihin paiskattuina kaikenlaisia aseita, taloustarpeita ja koruja. Siellä oli pronssisia rynnäkkökypäröitä muinaisten etruskien ajoilta.
Huomattakoon myös, että Ludvig XI, joka ylimalkaan ylenkatsoi kaikkea sitä, josta ei ollut todellista voimaa tai hyötyä, peittämättä pilkkasi airueita sekä vaakunatiedettä, »noita punaisia, sinisiä, ja vihriäisiä viiruja ynnä muita koruja»; mutta hänen toisenluontoinen, ylpeä riitaveljensä, Kaarle sitä vastoin piti näitä menoja sangen suuressa arvossa.
Tuo peto koruni rikkoi, Perinnön pyhän muserti. Sit' elä, natoni, itke. Tätä turman työtä muistan! KAUKO. Sen hänelle vielä kostan. ANJA. Elä muistele, kälyni, Elä hälle, Kauko, kosta. KULLERVO. Tässä käyttekö käsiksi? Tällä miesten päitä pirston, Kuin koruja kultaisia. Tässä kalpa! Taatto auta! Tuon elukan ylpeyttä En voi kärsiä enempi Tänne pääsi!
Päivän Sana
Muut Etsivät