United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sen kerron sinulle." Totilan viittauksesta toiset lähtivät teltasta. Korsikalainen tarttui kuumeisen kiivaasti kuninkaan käsiin. "Vastaa myöntävästi, vastaa myöntävästi! Elämäni enemmän kuin elämäni riippuu siitä." "Mitä tarkoitat", kysyi kuningas peräytyen hämmästyneenä. Miehen kiivas, villi luonne oli hänestä hyvin vastenmielinen. "Myönnä, myönnä! Onhan Valeria vapaa?
"Totta totisesti olisin jo kauan sitten suuttunut tuohon hurjuuteesi, jollen tuntisi jaloa perusluontoasi. "Hillitse itsesi tai lähde pois." Ja kuningas loi korsikalaiseen ankaran, leimuavan katseen, joka samalla kuvasti ylevää etevämmyyttä. Intohimoinen korsikalainen ei jaksanut kestää tätä katsetta.
Sillä kertaa ei Mérimée näy välittäneen paljo mitään koko jutusta. Ehkä pyöri hänellä juuri mielessä eräs hauska kohtaus, joka hänelle tapahtui oikeussalista poistuttaessa. Eräs korsikalainen mies, joka oli uskollisesti istunut oikeussalissa asiain käsittelyä kuuntelemassa, astui nimittäin kadulla hänen luokseen ja selitti tavanneensa hänet Korsikassa 12 vuotta sitten, lukeneensa Colomban ja ihastuneensa niin sen tekijään, ettei hän voinut kärsiä häntä näin syyttömästi rangaistavan: hän tarjousi tekemään vendetta'a (verikostoa) oikeuden puheenjohtajaa taikka asianomaista ministeriä kohtaan. Mérimée, joka mielellään ja nähtävällä tyytyväisyydellä myöhemminkin kertoi tästä ystävilleen, kirjoittaa sen johdosta: "Cela m'a jeté dans une grande confusion; mais j'ai résolu de ne l'employer que si le procureur de la République en appelle
Hiukan niitä silmäiltyään jätti korsikalainen laskutaulut käsistään ja sanoi: "Kuten näet, Valerius, on Mercurius taas siunannut liittomme. "Laivani ovat tuoneet sinulle purppuraa ja arvokkaita villakankaita Foinikiasta ja Espanjasta ja vieneet kallisarvoiset valmisteesi Bysanttiin ja Aleksandriaan, Massinaan ja Antiokiaan. Viime vuonna voitimme sentnerin kultaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
"Me joudumme valtiollisiin asioihin, kuulen ma," sanoi kamarijunkkari. "Täti on lukenut niin paljon tuosta Bonapartesta että hän voi kuvitella..." "Suokaa anteeksi, minä tein katsahduksen," sanoi kapteeni kuivakiskoisesti. "Tuo Korsikalainen oli vaarallinen ihminen," sanoi kreivinna taputellen Katalaansa, joka väristen oikoili hänen sylissään.
"No, Cethegus, ja tämä on tulinen ystäväni Furius Ahalla Korsikasta, Länsi-Rooman rikkain laivanomistaja, tutkimaton kuin yö ja kuuma kuin tuli, hänellä on neljäkymmentä taloa, huviloita ja palatseja kaikilla Europan, Aasian ja Afrikan rannikoilla, kaksikymmentä laivaa, pari tuhatta orjaa ja merimiestä ja " "Eräs hyvin kielevä ystävä", keskeytti korsikalainen.
Ollen mustasukkainen kuin korsikalainen mikä ei ole harvinaista näissä osissa maatamme oli tämän kunnon miehen vähän vaikea ajatella, että hänet noin juhlallisen kihlauksen jälkeen oli näin hylyksi heitetty. Neljäkymmentä vuotta oli hänessä yksi ainoa intohimo, ensimmäinen koko hänen elämässään hänen tietämättään kytenyt, ja nyt oli satunnainen tuulenpuuska puhaltanut sen ilmituleen.
"Olemme hyvin erilaisia luonteiltamme, korsikalainen. "Nainen, joka on Totilaa rakastanut, tuskin tyytyy Furius Ahallan lohdutukseen." Korsikalainen kimposi ylös kuin ukkosen tapaamana: "Gootti, sinä olet ylpeä. "Sellainen et ollut ennen. "Onko kruunu tehnyt sinut ylpeäksi? "Uskallatko sinä halveksia minua? "Sitä en kärsi ainoaltakaan ihmiseltä en edes sinulta. "Peruuta sanasi."
Totila sanoi menevänsä hakemaan ystäväänsä Juliusta, jota vastoin korsikalainen lähti asioilleen kauppiaan luo, jonka kanssa hän oli jo useita vuosia ollut molemmille yhtä edullisissa kauppa-asioissa. Iloisesti ja sydämellisesti lausui Valerius viisaan, rohkean ja kauniin merenkulkijan tervetulleeksi, jonka jälkeen molemmat ystävykset ryhtyivät katselemaan kirjojaan ja tilejään.
Cethegus oli saanut tietää korsikalaisen ratkaisevan osan taistelussa. Hän pudisti tämän kättä. "Katsos vain, Furius ystäväni. "Vihdoin sinäkin olet oikealla puolella barbaarikuningasta vastaan." "Hänen ei pidä päästä elävänä tästä taistelusta", sähisi korsikalainen. "Mitä? Kuinka? Vieläkö hän on elossa? Luulin hänen jo kaatuneen", sanoi Cethegus. "Ei hän ole kuollut.