United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta samassa joku kiskaisi hänet niin rajusti takaisin, että hän hellitti Valeriasta ja lensi muuria vasten. Totila valaisi tulisoihdulla hänen hehkuvia kasvojaan. Kuninkaan silmistä loisti peloittava, mutta pyhä viha. "Tiikeri", huusi hän, "aiotko tappaa minunkin morsiameni samoin kuin omasi." Raivosta kiljaisten korsikalainen syöksyi nyrkit ojolla häntä vastaan.
"Korsikalainen oli alusta saakka ollut minulle ystävällinen olin usein avustanut hänen meriliikettään ja pyysi sen vuoksi, että asuisin hääjuhlallisuuksien ajan hänen runsaasti koristetulla laivallaan. "Suostuin ehdotukseen ja menin sinne. "Juhla kului hyvin iloisesti. "Sulhanen vain oli sellaisessa mielentilassa, että hän näytti pikemminkin julmalta kuin lempeältä.
Mutta Totila seisoi levollisena ja katsoi häneen vakavana. Furius rauhoittui. Silloin Valeria lensi Totilan syliin. "Lähde pois hänen luotaan. Lähde pian pois! Hän raivoaa. Onko hän murhannut morsiamensa?" Tätä ei korsikalainen enää kestänyt. Hän katsahti Totilaan. Tämä nyökäytti päätään. Silloin korsikalainen äkkiä livahti sypressien varjoon. "Se on totta", sanoi Totila.
Kuninkaan keihäs tunkeutui hänen kaulansa läpi ja hän putosi kuolleena hevosensa selästä maahan. Pian Totila ja Furius syöksyivät yhteen. Korsikalainen kohotti jo heittokeihäänsä. Hän tähtäsi kuninkaan suojattomiin kasvoihin. Mutta äkkiä katosivat loistava joutsenkypärä ja valkea vaippa.
"Valeria on omani", vastasi kuningas kiivaasti, "omani nyt ja ikuisesti." Silloin korsikalainen päästi tuskan ja tukahdutetun raivon huudahduksen iskien hurjasti molemmat kätensä otsaansa vasten. Sitten hän heittäytyi teltassa olevalle vuoteelle, heitteli päätään sinne tänne päänalaisella ja puuskutti kuumeisesti. Vähän aikaa Totila katseli häntä ihmeissään ja ääneti.
"Siitä huolimatta hän on sinulle rakas vieras tuossa hän jo onkin." Ja samassa tuli kuninkaan telttaan korsikalainen Furius Ahalla. Hän kumarsi ylpeätä, entisestään yhä ruskeammaksi paahtunutta päätään, laskien vasemman kätensä rinnalleen. "Minä tervehdin sinua, goottien kuningas." "Tervetuloa Italiaan, maailman ympäri purjehtija. Mistä viimeiseksi tulet?" "Tyroksesta." "Mikä sinut tuo takaisin?"
Neitonen laskeutui marmoriportaita ja aikoi mennä sisään sypressien ja muurin välissä olevaa kapeaa polkua pitkin. Samassa tulija, joka oli tuntenut hänen valkopukuisen vartalonsa, astui äkkiä hänen eteensä. Häntä itseään tuskin voi tuntea, sillä hän oli pimeän puolella. Tulija oli korsikalainen. Valeria pelästyi. Hän tunsi tämän miehen intohimoisen luonteen ja oli aina häntä pelännyt.