Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Hän pantiin kiinni ja hinattiin pitkin katuja. Tämä häpeällinen väkivallanteko joutui kuitenkin vaikuttimeksi siihen, että Garrison sai liittolaisen, josta pian oli tuleva yhtä innokas orjain vapautuksen harrastaja kuin hän. Tämä liittolainen oli Wendell Phillips. Hän kertoo itse asiasta seuraavaa: Minä olin nuori asianajaja ja istuin konttorissani, kun kuulin melua kadulta.
"Te ette voi oikein hyvin, herra Terning?" kysyi hän. "En, minulla minun päätäni pakottaa niin kovin", tavoitteli Terning punastuen. "Hyvin luonnollista", sanoi tukkukauppias, pulloihin katsahtaen. "Mutta kun pelkään päätautinne palaavan useamminkin enkä minä voi pitää kivuloista väkeä konttorissani, niin lienee parasta meidän erota tämän kuun lopussa." Ja niin sanoen hän meni.
Maata pannaan monta tuntia tavallista myöhemmin; kun tullaan kotiin itkee pienin, taikka on joku lapsi istunut ylhäällä odottamassa meitä, taivas ties kuinka kauan. Ja päivällä sen jälkeen, kun minun täytyy olla konttorissani kahdeksalta aamulla, ja vaimoni lasten kanssa oleskella, olemme uneliaita ja torkkuvaisia kumpikin.
"Olkaa hyvässä turvassa, ystäväni!" sanoi maitre Voigt lohduttavalla äänellä ja isällisellä lempeydellä taputtaen Obenreizeria polvelle. "Huomenna saatte alottaa uuden elämän täällä konttorissani." Obenreizer, joka tekeytyi hyvin murheelliseksi ja alakuloiseksi, nosti oikean käden, jossa piteli valkeaa nenäliinaa, sydäntänsä kohti. "Tässä," sanoi hän, "tässä asuu kiitollisuus.
Hän on kyllä ollut palvelijana luonani, tehnyt konttorissani työtä samalla palkalla kuin muutkin, mutta on itse nostanut asemansa kykynsä ja kunnollisuutensa kautta. Kuinka kauvan olette jo olleet yhdessä liikkeessä? kysyin minä enemmän vaan jotain sanoakseni, kun en muutakaan keksinyt. Ikävöin Ireneä ja jo odotin, että määrätty tunti pian kuluisi. Hän tarttui heti kysymykseeni.
Mistä te luulette, että minä tahdon teidän turmiotanne, että minä teitä vainoon? Ja mitenkä minä voin teitä vainota? Ettehän te ole minun konttorissani" "Niin vainen?" vastasi Paavali. "Se vielä olisi puuttunut. Mutta mitä te teeskentelette, Nikolai Jeremeitsh?... Ymmärrättehän te minut?" "Enkä ymmärrä." "Ymmärrätte kyllä." "En jumaliste ymmärräkään." "Vielä vannottekin! Ja olkoon menneeksi.
Pian oli sopimuskauppoja minulla ei ainoastaan New Yorkissa, mutta kaikissa maamme suuremmissa kaupungeissa. Vuotuinen välityssumma oli minulla suuri. Konttorissani oli jo useita miehiä työssä. Muiden muassa olin eräänä päivänä sinne ottanut kapteeni Davisin. Hän oli silloin nuorenlainen mies, oli johtanut pienempää laivaa rannikolla ja hädin tuskin pelastunut haaksirikosta.
"Niin, mikä sinulla olisikaan hätänä, kun on hauskuutta kodissasi ... mihinkä vaan käännyt, niin saat pehmeän pään-aluksen levähtääksesi ... ja niitä riittää lähettää kaupunkiinkin... Mutta katsos, minä", kyyneleet nousivat hänen silmiinsä "minä istun vaan konttorissani pöytäkirjojen ääressä!... Tiedätkö, minuakin kovasti hemmoteltiin... No niin, älkäämme puhuko siitä!
Päivän Sana
Muut Etsivät