United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !


Drake seisoi komentosillalla ja hänen vieressään Skytte. Seikkailuhalu ja runsaan saaliin toivo virittivät miehistössä sotaista mieltä, mutta kukaan ei ollut niin kiihkeä kuin nuori Skytte. Hänen sisäänpainuneet silmänsä leimusivat; hänen kätensä, joka piteli teräväksi hiottua miekkaa, vapisi malttamattomuudesta. Jaavalainen pysytteli hänen rinnallaan.

Laivan vauhti ei siis ollutkaan enennyt, vaikka höyryn paino oli noussut kattiloissa. Mutta syynä siihen oli nokkavastainen länsi tuuli, joka melkoisesti oli estänyt sen menoa. Kello 2 aikana sumu taas sakeni. Tuuli laimistui mutta kiihtyikin samassa. Sumu oli niin sakea, että upseerit, jotka seisoivat komentosillalla, eivät enää voineet nähdä väkeä laivan keulassa.

Kaikki nämä kunnon ihmiset näyttivät kuin olisivat päistä ja jaloista olleet tähdeillä peitetyt. Kapteini ja toinen kapteini antoivat hyvän esimerkin ja kävelivät, uusissa hansikoissa, soturin tapaan nappiin pannuissa takeissa, komentosillalla, odottaen jumalanpalveluksen aikaa. Meri oli loistoisa ja kimelteli kevään ensimäisissä auringonsäteissä.

Kapteeni seisoi komentosillalla, antaen uuden määräyksen toisensa jälkeen. Minä hyppäsin kapteenin viereen. "Mikä, Jumalan nimessä, meitä nyt auttaa?" huusin hänen korvaansa. "Sinäkö se olet, Tony?" vastasi hän. "Auta minua käskyjen antamisessa; minä olen jo huutanut ääneni vallan käheäksi."

Kylmä ja raju vihuri liehtoi ja pieksi useinkin hänen ruumistansa komentosillalla seisoissansa, lyöden kylmillä vesihöyryillä hänet välisti läpi marjaksi, mutta kapteeni ei näkynyt niistä mitään piittaavan. Päinvastoin tuntuivat ne vaan virvoittavan ja viilistävän hänen polttavaa otsaansa ja rintaansa, ja tavasta hän siinä tarkoituksessa aukasi nuttunsa rinnan kohdalta.

Mutta kun nyt kone jälleen rupesi käymään, astui hän kiivaasti pari kertaa edestakaisin komentosillalla ja polttaa tuprutti miehen lailla piippua, ikäänkuin oikein tointuakseen peljästyksestä. Hän tunsi vielä sydämmensä sykkivän kovasti ja kasvojansa polttavan. Mutta laiva ei liikahtanut. "Koko voimalla takaperin koko voimalla!" Mutta se ei liikahtanut.

Oli miten oli, niin se on melkein yhtäkaikki, sanoi kapteini Corsican, parempi on päästä loppuun asiassa. Rohkenenko pyytää tohtori Pitfergea olemaan lääkärinä kahden-ottelussa läsnä. Se on tietty. Corsican erosi minusta hakeaksensa Fabiania, ja samalla läpättiin komentosillalla.

Niinkuin urhoolliset katteinit myrskystä ja hyrskyävistä aalloista välittämättä seisovat komentosillalla ja jakelevat käskyjään, niin seisoivat poliisitkin paikallaan katukulmissa tähtiä aaltoilevaa, hyörivää Lontoonelämää, keskellä ihmisten, hevosten ja vaunujen hurjaa hälinää.

Ja nostivat sillan jälleen maihin, josta ne sen jo ottaneet olivat, ja ojentaen käsiänsä ottivat vaarin vastaan, ettei hän kapealta sillalta horjahtanut. Ja istuttivat hänet keskellensä laivan kokkaan. Mutta laivan lähtiessä vesien siniselle selälle he puhalsivat torviin, ylimmällä komentosillalla seisten.

Itse käveli kapteeni vähän kalpeana, vähän värähdellen kuin kuumeesta, mutta muuten tyynenä edestakaisin komentosillalla kojuunsa ja jälleen ulos, viskoen käskyjä lyhyesti ja jyrkästi pitkin laivan kantta, mutta edes katsahtamattakaan veneihin.