Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Huhtikuun 19 päivän aamu koitti; auringon kirkas paiste ennusti ihanaa päivää. Ei yhtään pilveä näkynyt sinisellä, ihanalla, läpikuultavalla taivaalla. Raitista aamu-ilmaa tulvi avatusta ikkunasta sisään virkistämään sydäntä ja mieltä. Yö oli ollut rauhallinen ja lepo suloinen. Matkasta väsyneet voimat olivat palanneet. Kello oli vasta 6, kun nousimme vuoteiltamme. Itämailla noustaan, näet, tavallisesti hyvin aikaisin; sillä muuten tuskin ehdittäisiin tehdä tehtäviä, koska kuumuus päivällä on niin rasittava, että silloin oikeastaan ei käy tekeminen mitään. Omituiselta tuntui herääminen ensi kertaa tässä kaupungissa, jonne niin monesti ennen olin ajatuksissani siirtynyt ja josta olin niin paljon lukenut ja saarnannut. Olivathan siellä tapahtuneet asiat niin usein olleet ajatusteni esineinä. Sydämmessäni heränneet kysymykset olivat nyt kerrankin saavat vastauksensa. Missä on se ja se paikka: missä Golgata, missä Getsemane, missä
Klea kysyi lähestyen huolestuneena itkevää, kumartui hänen ylitsensä ja koitti häntä nostaa seisomaan. "Anna minun olla," Irene nyyhki, käänsihe rutosti puoleksi pois sisarestansa ja torjui kuin vastahakoinen lapsi hänen hyväilemisiänsä.
"Meidän täytynee astua alas!" virkkoi kapteeni unisesti ... "näissä Rognerud'in mäissä äiti voi jäädä istumaan Thean kanssa." Päivä koitti... He näkivät auringon kulloittavan taivasta ja alas tunturin kukkuloilta.
Ja he jäivät sinne yöksi, mutta se ei tapahtunut keskenäisen päätöksen kautta, vaan ainoastaan siitä että heillä oli sama ajatus. Ja kun aamu koitti tunturilla, alkoivat he järjestellä tuvassa.
Hän miesten karkaistujen mielet voitti, hän heidän tunsi joka tuskan, tarpeen; kun näkyi hän, niin korven päivä koitti, hymyili urhot, meni haavat arpeen, ja moni kolkko, kova, hyinen mieli taas muisti, mit' on kodin pihtipieli. Mater Castrorum! Leirin äiti! Tuolla nimellä hän ol' leirin kaiken lempi.
"Anastaa maata" ei kuulu vaaralliselta, ja kuitenkin merkitsee se usein sentään samaa kuin ryövääminen ja polttaminen. Tällä tavoin ovat kauheudet lyhennetty, vääryydet vieläpä julmuudetkin ja asia näyttää aivan yksinkertaiselta. Kuitenkin oli tämä illan puhe-aineena, ja vähän jokainen herroista koitti voittaa toisiaan perinpohjaisissa historioissa. Kah! kuinka he olivat ravakkaita jäneksille.
GLOSTER. Hän veljen juonet paljasti ja, nähkääs, Tuon haavan sai, kun häntä kiinni koitti. CORNWALLIN HERTTUA. Hänt' ajetaanko takaa? GLOSTER. Ajetaan CORNWALLIN HERTTUA. Jos kiinni saadaan hän, ei tarvis hältä Pelätä pahaa. Hankkeisinne voitte Valtaani käyttää mielin määrin.
Ystävykset usein eivät voineet hankkia itsellensä päivällistäkään, vaan olematta siitä millänsäkään menivät aina päivällisen aikana ulos kaupungille luulotellaksensa isäntäväellensä, että menivät syömään; kahvin aikana palasivat taas kotiin ja joivat silloin kahvinsa leivän kanssa siinä oli koko heidän "runollinen" päivällisensä. Vihdoin parempi aika koitti.
Nuorukainen meni, jättäen Aimon syviin mietteisiin. Kun toisen päivän aamu koitti, kokosi Aimo kaikki väkensä Kappolanvuorelle, kertoi heille, mitä nuorukainen oli puhunut, ja sanoi: »Mikä nyt olisi paras pelastuskeino?» Yksi joukosta vastasi: »Pian on vene kokoon kyhätty, tuokaamme siinä Lempi.»
Yhdeksäs päivä koitti, eikä pienintäkään toivonkipinää ilmestynyt. Nälkä ja jano alkoivat kauheasti vaivata ja kiduttaa meitä, ja epätoivon tuska rupesi samassa määrässä rintaamme ahdistamaan. Kaksi seuraavaa vuorokautta olivat aina surkeammat. Janon ja nälän tuska rupesi jo muutamissa muuttumaan kauheaksi kuumeentapaiseksi houreeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät