Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Minä olin aivan siinä luulossa vielä pois lähtiessäni, että Kaisaksi tai Anniksi se ristitään, vaan kun Joosefiia... No, kyllä se siltä nimenä menee, lohdutti hän ja silitti Viijan tukkaa. Rikkaisiin se tyttö viedään, eikä tarvitse olla neljäntenä kälynä. Kirjuri joutui myöntilistansa tarkastelusta Tiinalle puhetoveriksi.
"Mikä se nimi on", kysyi kirjuri ruotsiksi, kääntyen majuriin päin, "olisikohan se Kristoffer?" jatkoi hän. Risto ymmärsi sen verran kysymystä että hän vastasi: "äitivainaja kyllä joskus kutsui leikillä minua Ristohveriksi". Majuri katsoi Ristoa terävästi silmiin ja kysyi: "Mikä oli äitisi nimi?" "Hanna", vastasi Risto. "Hanna! Hanna!" samasi majuri, hyvin hämmästyneenä.
Ja minne on hän saatettava? kysyi kirjuri. Vankikoppiin. Mihin? Oh, Jumala nähköön, mihin vaan ensimäiseksi osutte, kunhan se on kylliksi luja, vastasi komisarjus välinpitämättömyydellä, joka kauhistutti Bonacieux-parkaa.
POSTINHOITAJA. No, no, älä suutu, tyttöseni, älä suutu! Enhän minä mitään pahaa tarkoittanut, ha, ha, ha! Mitäs nyt on tullut väliin? Onko hän suuttunut minuun vai ? POSTINHOITAJA. Sihteeri! KIRJURI. Jahah, herra postimestari? POSTINHOITAJA. Jos Viipurin korrespondensi on valmis, niin antakaa se tänne, että saan kirjoittaa alle. KIRJURI. Kyllä, tässä se on. Ja ulkomaalaiset kirjeet myöskin.
Kirjuri, jota sihteeriksi kutsuttiin, karkasi pystyyn kuin raketti ja iski päänsä seinään sysäten mennessään kumoon oppineen herra Svenoniuksen, joka oli hiukan vähäkuuloinen eikä ollut kuullut tuota outoa ääntä yhtä vähän kuin hän ollenkaan käsitti, mikä oli syynä syntyneesen häiriöön.
Sillä jos tämän tekee, niin matkustaa ihan varmasti. Postitalossa eli kestikievarissa joka, kuten koko kyydinpito, on kruunun laitos, löytyy kirja, johon kruunun palkkaama kirjuri merkitsee matkustajan nimen, milloin hän tuli, kuinka kauvan hän viipyi paikalla, milloin hän läksi ja kyytimiehen nimen.
Noin puolen tunnin perästä tuli kirjuri tekemään loppua hänen kärsimyksistään, vaan ei suinkaan hänen levottomuudestaan, antamalla käskyn saattaa herra Bonacieux tutkisteluhuoneesen. Tavallisesti tutkisteltiin vangittuja heidän luonansa, vaan Bonacieux'in kanssa ei menetelty sillä tavoin.
Kirjuri pani kaiken tämän paperille. Minä pyysin protokollasta jäljennöksen ja kätkin sen voittolaulujeni viereen. Yö kului. Kului huominen päiväkin. Levottomuuteni nousi korkeimmilleen. Rattaita ei kuulunut. Ja nyt koitti 19 päivä lokakuuta. Oi taivaat! Tänäänhän odottaa minua riikinkreivi Magdeburgissa! Minä vaadin överstin lukuun rattaita tai ainakin hevosta, päästäkseni määräpaikkaani.
Mitä? kysyi poika päätään kallistelematta, mutta isäukon suu näytti vähän nauruun menevän. Niin että etköön anna tätä kelloa tuolle tämän talon Viijalle kihloista, selitti kirjuri. En anna, se särkee. Eikä säre. Käypäs tuolla tuvassa itseltään kysymässä, särkeekö se vai ei. Viija sattui parhaiksi tulemaan tätinsä perässä. No, kysy nyt.
KIRJURI. Olkaa hyvä ja istukaa, herra kauppaneuvos! Tässä olisi tuoli KAUPPANEUVOS. Kiitos!
Päivän Sana
Muut Etsivät