Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
NEITI. Vai niin, mutta kuulihan sihteeri että hän lupasi antaa minulle tuon paketin heti postin tultua? Eikö totta, kuulihan sihteeri sen ? NEITI. Niin, että jos hän rupeisi kronglaamaan, eikä tahtoisikaan sitä antaa, niin te voitte muistuttaa häntä tuosta hänen lupauksestaan ja puhua minun puolestani. KIRJURI. Mitä minä NEITI. Ei, vastatkaa nyt!
"Jassoo niin kyllä tuota ", juttelee pankin kirjuri, etsiessään vekseliä kaikenlaisten paperien joukosta; sitte hän kuiskaa niin hiljaa, etteivät toiset rippivieraat kuulisi: "Kyllä ne eivät hyväksyneet sitä ostettavaksi!" No, ollaan sitte kuitit, ajatteli kauppamies. Yhdyspankki suletaan kello 1 ennätti siis vielä käydä Kansallispankissa.
Mutta tämä oli kai kuitenkin parasta Torger, sanoi kirjuri; ei ole kovin hyvä matkustaa vieraissa maissa, näetkös, ja sitä paitse sinä olet liian vanha ruvetaksesi käymään oppia nyt enään. Sinä et olisi kestänyt kaikkea sitä taistelua ja vaivaa, ja olisit tullut kovin paljon ikävöimään kotiisi. Niin kai taitaisin tehdä, kuiskasi Torger lumivalkeana. Mitä? pyörrytkö? huusi kirjuri kauhistuen.
"Suomalainen Klemetti Kirjuri", joka siihen aikaan oli käskynhaltiana Savonlinnassa, oli Savolaisten "Lappiin", niinkuin näitä aloja silloin vielä nimitettiin, perustanut talon, jonka tarkoituksena oli suojella rajaa Venäjän-puolisten vaatimuksia ja anastuksia vastaan.
HELMI. Voi, voi, päästä minut, päästä minut KIRJURI. Sano, tahdotko tulla omakseni? HELMI. Tahdonhan, tahdonhan, mutta KIRJURI. Se on siis totta! Helmi! Morsiameni! Armahani! HELMI. Etkö sinä sitä jo kauan ole huomannut? Luulin että se liiankin selvään olisi tullut näkyviin. Mutta mitä tuosta kumminkaan voi tulla, kun olemme niin köyhiä, ja kun sinun tulevaisuutesi on niin hämärä ja epävarma
Kirjuri oli jo lukenut viimeisen, kuudennentoista pykälän, joka sisälsi Löhnbergiläisten mielestä sangen viattoman kysymyksen, oliko muka täällä joku levittänyt kielletyitä, kunniata loukkaavia kirjoja.
KIRJURI. Jahah, kyllä minä . Hyvä että hän meni, niin saan olla rauhassa, sillä kovin tuntuu nyt mieleni raskaalta. Niin, kyllä se nyt taitaa olla loppu minun ja Helmin välillä, ja eihän se kumma olisikaan, kun häntä niin pahasti loukkasin. Miksi en voinutkaan paremmin hillitä itseäni?
Ovatko kenties ihmiset kertoneet sinulle jotain pahaa minusta ? KIRJURI. Ei suinkaan, toista se on. Mutta en minä sitä nyt tällä kertaa voi selittää HELMI. No, parasta se taitaa ollakin. Toimita nyt humöörisi hauskemmalle kannalle ja muista, ett'et unhota pois postista tuota kirjettä luutnantti Saabelhjelmille! Se on tärkeä kirje. HELMI. Se on tietty.
Parasta olikin, että hänellä oli kirjuri, sillä minä huomasin, että kun hän oli kirjoittanut tämän yhden ainoan asiakirjan, niin hän oli pirskoittanut mustetta ympärinsä, ja selvästi näki, että hän pari kertaa oli valkoisiin polvihousuihinsa pyyhkinyt kynää. Minä olin pysähtynyt Rustanin luo ovelle, ja Napoleon ei ollut vähääkään tietävinään minusta.
Toinen kirjuri, lyhempi kasvultaan, seisoi ensimäisen takana, kolmas, pitempi, vielä hänen takanansa ja noin kahdentoista vuotias poika kolmannen takana. Kaikkiansa kolme ja puoli kirjuria, seikka, joka siihen aikaan todisti että asiamiesten luku oli suuri.
Päivän Sana
Muut Etsivät