Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


Mutta vielä oli hän saapa pistoksen sydämeensä. Beauchêne, joka Constancen sisään tullessa oli ruvennut uudestaan itkemään, ei nähnyt nyt itse kirjoittaa. Hänen kätensä vapisi, hänen täytyi nousta ylös kirjoituspöydän äärestä, heittäytyi nojatuoliin ja sanoi Blaiselle: "Istu tuohon ja jatka!"

Tässä oli Coletten pieni budoarihuone, hänen mielisuojansa, jonne hän aina vetäysi, kun sattui saamaan aikaa ollaksensa hetkisen yksin. Täällä oli hänen tapansa kirjoitella kirjeitä pienen arapialaisen kirjoituspöydän ääressä. Erityisesti empi hän myydä tätä huonekalua, josta hän tiesi Coletten paljo pitävän. Siitä huolimatta teki hän äkkiä päätöksensä.

Mutta äkkiä heitti hän juttelemisen kesken, sanoen: "Nyt on tarpeeksi pakinoittu; täytyy ruveta läksyjäni lukemaan, jotta en saisi nuhteita isältäni." Hän juoksi muutaman kaunistekoisen kirjoituspöydän luo ja alkoi hartaasti lukea, Georgin sillaikaa levollisesti piirrustellessa. Hän luuli poikaa ruhtinaan palvelian pojaksi. Puoli tuutia oltiin ääneti.

Minäkö omalla nimikirjoituksellani vakuuttaisin, että olen rahapulassasanoi Jakob leikillä, mieli jo keventyneenä. »Eihän niillä muuten niin kiirettä ote, kun vain saan heti kuin tarvitsenBerven istuutui kirjoituspöydän ääreen ja otti kynän käteensä. »Kunpa puutavaramarkkinat taas vähän vilkastuisivat», sanoi Jakob.

Sinne olivat myöskin järjestäneet kirjoituspöydän kaikkine tarpeineen, sillä everstin Ester kuului olevan lahjakas tyttö, joka sekä kirjoitteli että piirusteli. Sentähden oli Elsa myöskin seinälle ripustanut kauniin maisemataulun ja tämän alle Topeliuksen ja Runebergin kuvat.

Paul otti hattunsa ja lähti kaupunkiin, aluksi kuljeksien ilman mitään määrättyä maalia, niinkuin niittyvillan untuvainen ajelehtaa aamutuulessa. Muuan matala ikkuna oli auki kadun puolella. Kirjoituspöydän ääressä istui kynä kädessä kalpea, noin 20-vuotias nuorukainen, ja huoneen perällä oli pari kirjansa ääreen kumartunutta koulupoikaa.

Ruokasalin ja maisterin kamarin välinen ovi jäi isännän mentyä seposelälleen ja Elsa näki kahvipöydästä, kuinka maisteri istui kirjoituspöydän ääreen ja alkoi kirjoittaa. Rouva nousi pöydästä ja astui kyökin-ovelle, jonka raosta hän sanoi: "Mummo, tehkää niin hyvin ja tulkaa vähän tänne!" Mummo tuli. "Olkaa hyvä ja istukaa tähän pöytään; minä kaadan vähän kahvia."

Näin hänen aina täytyi olla köyristyneenä sairaana ollessaan. Mamma, joka oli tulossa pois papan luota, tuli Helenaa vastaan ovessa ja kohautti huomaamattomasti olkapäitään merkiksi Helenalle, ettei hän ollut voinut mitään vaikuttaa pappaan. Helena asettui seisomaan kirjoituspöydän kulman kohdalle ja odotti mitä papalla on sanottavaa.

Hän oli iloisimmallaan, kun äkki-arvaamatta hopeakellon kilinä kuului ja saattoi hänen uudelleen edelliseen tuskallisuuteen. Gumprechtkaan ei kokonaan voinut salata hämmästystään; kuitenkin hän viittaamalla kehoitti Liddyä pysymään rohkeana, ennenkuin hän aukasi erikkään huoneen ovea. Kaappuun puettuna, pää luukon peitossa, istui tämä kirjoituspöydän ääressä.

Kaikessa tapauksessa", hän jatkoi, astui kirjoituspöydän luo, otti sieltä satakruununsetelin ja antoi Lovisalle, "tässä on pyytämäsi raha. Mutta minä sanon sinulle suoraan, että nyt et sinä saa pitkään aikaan pyytää enempää". "Kiitosta rakas", vastasi Loviisa innolla, "ei, nyt minä saatan olla tyytyväinen. Yksi asia vaan: sinun täytyy luvata vähäinen vuosimaksu, edes..."

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät