Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
"Tännepäin, herrani!" sanoi kauppias, osoittaen sormellansa sitä soukkaa kulmaa, joka temppelin juurelta saatti rappeutuneita katuja myöten amfiteaterin luo. "Seisahtukaat!" huudahti raju, kimeä ääni. Kaikki soturit pysäyttivät kohta hevosensa. "Kuka se oli?" kysyi Hassan Subah. "Minä!" ääni vastasi. Naishaamu seisoi temppelin pylvästössä kohotetuilla käsivarsilla.
"Otappa kiini, Jussi, otappa hiiri hännästä kiini!" kuului samassa ulkoa kimeä huuto. "Kyllä minä opetan teidät keleet mun konttiani kopeloimaan..." rönkäsi äreä ja vihainen ääni heti jälkeen. "No lyöppäs vain ... koetappas ... aha, kutti, aha, kutti!... Otappa kiini ... näytäppä lantit lakkaristasi. Junnu, näytäppä! Noo, koetappa löydä ... lyöpi kehno..."
M n seurakunnassa tapahtui se harwinainen kumma, että yhtaikaa saatiin kirkkoon saarnatuoli ja uusi isokello. Jopa olikin aika molemmat saada, sillä siitä asti kun Ruotsista tuotu isokello oli halki mennyt, ei ollut tapulissa ollut muuta kelloa kuin tuo kimeä=ääninen pienikello, ja siitä oli kauwan, hywin kauwan, liki neljäkymmentä wuotta, kun tuo isokello särkyi.
Pimeydestä, joka silloin vallitsi tuvassa, hiipivät nämä sanat hänen vuoteellensa, sirkkujen kimeä laulu niitä toisteli, ja tuuli, joka kaukaa kuului havumetsässä tohisevan, lennätti ne tuvan ikkunoille ja sitte ulos ympäristöön.
Hänestä tuntui, että marmoriporras, jolla hän oli istunut, olikin ollut nukkuva eläin, joka äkkiä heräten nousi hiljaa, rupesi elämään ja liikkui voimakkaasti vasemmalta oikealle. Salama ja ukkonen ja myrsky taukosivat äkkiä. Silloin kimeä huuto kuului vilja-aitoista. Valo leimahti äkkiä ja katosi. Mutta kadullakin istuva nainen päästi hiljaisen tuskanhuudon.
Minä ajattelin kylmää kättä, joka äkkiä tarttuisi minun käteeni, ääntä, joka kuiskailisi kamaloita sanoja korviini, veristä olentoa, joka lattiasta nousisi silloin naapuritalosta kuului kukon kimeä ääni, joka koittavan päivän valon kanssa yhdessä karkoitti minulta pois kaikki aaveen-tapaiset mielikuvitukset.
Kimeä hätähuuto kuului myöskin suutarinlesken portailta. Hely oli kuullessaan lapsensa äänen päässyt kivettyneestä tilastaan. Hän kirkasi ensin ja juoksi sitte, aavistaen mitä hirveintä, maantielle. Päästyänsä vaunujen luo, jotka nyt seisahtuivat, koska ajaja meni porttia avaamaan, kohtasi hänen katseensa Akselin.
"... mutta ... kyllä ... Jumala teistä ... murheen ... pitää. Hyvästi." "Sen vuoteen täytyy nyt nostaa vaunuun", tuli koneen kulettaja sanomaan. Lapset vei Sanna vielä hyväilemään isää. Matin kasvot vavahtelivat ja sisästä taas lähti kimeä pitkäveteinen valitusääni. Miehiä tarttui vuoteesen ja nostivat sen vaunuun.
Hän yski ja köhiskeli. Nyt pirahti hänen suustaan ääni niin kuin säkkipillistä, kimeä, piipattava. Mimmi kohotti korviaan ja purskahti nauruun. Kukkelman souti verkalleen ja lauloi. Joka vedolla säkeet katkesivat ... ja kuului hätäinen huohotus ja hullunkuriset sanat narisevalla äänellä. Ramman silmät killistelivät kulmain alta makeasti tyttöihin.
"Hiljaa, horjuvin askelin petetty puoliso riensi vuoteen viereen. "Siellä Teodora makasi täysissä pukimissa ja keisarillisissa koruissa. "Justinianuksen kimeä kiljaisu sai meidät kaikki hänen luokseen. "Etuhuoneesta riensi sisään Galateakin, jonka otin vangiksi. "Justinianus osoitti, jäykkänä kauhistuksesta, lepäävää keisarinnaa. "Me menimme lähemmäksi. "Hän oli kuollut.
Päivän Sana
Muut Etsivät