Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Joka silmänräpäys hänen voimansa heikkonivat. Viimeisen kerran hän ponnisti vielä jaloilleen, ja kaikki kolme riipuimme hänessä kiinni kuin koirat karhussa. Sitten hän kiljasi raivostuneena ja epätoivoissaan, niin että koko linna kaikui, hänen polvensa luhistuivat ja hän kaatui hengettömänä lattialle ja musta parta tuipotti pystyssä ilmaan.
"Hei, pojat!" kiljasi hän. Hän tanssi uusia "tuuria", sitä ei yksikään muista osannut tehdä ensin eteenpäin, sitten takasin ja sitten ympäri, hän juoksi ja hyppäsi ja polki jalkaa aivan kuin kissa, joka on sattunut saamaan yhden jalkansa veteen, kunnes ukko Bolt vahingossa tuli antaneeksi hänelle semmoisen tölmäyksen, että hän tuli istumaan suoraan Swartin emännän syliin.
"Susi ... susi ... susi vei Antin," sai piika parka viimein sanotuksi. Kovin kiljasi silloin naisväki Kivimäen pirtissä, mutta kamalin kaikista oli äiti paran parkahdus. Paavo vaaleni eikä osannut muuta sanoa kuin: "Jes'siunatkoon". Eeva jatkoi: "Minä näethän tulin läävästä ja olin juuri pönkittämässä ovea kiini ulkoa päin, kun näin Antin juoksevan porstuvasta pihalle.
Siellä kiehua kirisi teekattila, ja muuan piikamamseli oli asettelemassa kuppeja tarjottimelle. "Hyvää iltaa! Saiskohan istua täällä, kunnes isä joutuu?" kysyi Junu. "Mitä?" kiljasi piikamamseli. "Isä joutuu! Ei täällä ole mikään kestikievari. On niitä huonompiakin taloja, joihin sinunmoisesi saavat mennä sisään".
"Tule tänne sinä!" kiljasi Harlow vävyllensä, joka oli astunut sisään meidän perässämme ja teeskennellyllä nöyryydellä pysähtynyt oven suuhun. Nyt hän hyppäsi appensa luokse. "He, ota ja lue! Minä en jaksa. Mutta älä papata! Lue selvään että kaikki läsnä olijat ymmärtää voisivat."
Hän oli kyllä pikainen kuin tuli, mutta hän leppyi yhtä pikaisesti. Waan Iiwana oli toista luontoa, hänkin oli jyrkkä ja pikainen, mutta hänen wihansa alkoi siinä missä hänen waimonsa lopetti. Hän oli tuskin nähnyt waimonsa itkewän ja jo leppyneeksi, kun hän kiljasi: "Sen saat wielä muistaa, minä sanon, että nyt se on lopussa, ihan lopussa. Se mikä ei kelpaa, se ei ensinkään kelpaa."
Suonet paisuivat hänen otsassaan; hän löi nyrkkinsä pöytään ja kiljasi: "Mitä sanot! pilkkaatko minua?" Samassa sieppasi hän kissannahkaisen lakkinsa päästä ja viskasi sen Jussia kohti. Hän ei kuitenkaan osannut. Alamittainen ei huolinut siitä vihan osoituksesta. Hän vastasi hiljaisesti.
Voi sitä joka on ottanut luvakseen tehdä minusta pilkkaa! karjasi Mohamed, iskien hirvittävän silmäyksen Kara-Chitaniin; ennen tahi myöhemmin on hän sen maksava minulle; mutta sinä, pakana-koira, saat hetikohta palkkasi. Ja kokonansa vihan vimmoissa viritti hän pistoolin ja laukasi lasta kohti. Neekerityttö horjahti ja kiljasi kivusta ja peljästyksestä. Samassa paukahti laukaus.
Aikooko herra nimismies lähteä myöskin? kysyi Rikberg ihan kuin ei olisi kuullutkaan Arnoldin puhetta. Mitä se teitä liikuttaa, senkin lurjus, kiljasi Arnold. Saatte mennä helvettiin koko talosta ja vielä tänä yönä. Minulla olisi ollut sangen tärkeätä asiaa herra nimismiehelle, puhui Rikberg. Minulla ei ole teille mitään asiaa, senkin mötys, ähkyi Arnold.
Hän tunsi itsensä syvästi loukatuksi eikä hän tavallisuuden mukaan viivytellyt kiivailla sanoilla ilmaisemasta suuttumustansa. "Raukka!" kiljasi hän. "Te olette siis tosiaankin niin perin kurja, ett'ette voi käsittää, saatikka arvostella, miehuullista rohkeutta. Vai niin! Sinä pelkurimaisin kaikista pelkurimaisista hylkiöistä!
Päivän Sana
Muut Etsivät