Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
"Moista tavaraa, kuin sinä olet, löytyy vielä joka paikassa, etkä ole noussut hinnassa." "Vaan minä en tahdo enää olla tavarana", jatkoi Antero, "ja siis Jumalan haltuun." "Seis!" kiljasi Flurenbauer, kuin tuo päättäväinen poika jo oli ovella. "Seitsemänkymmentäviisi kultarahaa tahdon puolestani antaa vuotuista palkkaa." Pudistaen päätänsä kääntyi Antero taas mennäksensä.
Ja kuitenkin näyttihe komea talon isäntä varsin toiselle, lipäsi kielellänsä ja kiljasi pirtissä työskentelevälle piialle: "Missä on Antero? Hänen pitää tulla tänne." "Ei, herra", vastasi palveluspiika, "tiedättehän, että Antero aina on ensimmäinen, joka menee kirkkoon, hän on jo viisi minuuttia ollut poissa."
Mitä tämä merkitsee, huusi ruhtinas, kuka sinä olet? Hän on Dubrovskij, vastasi ruhtinatar. Ruhtinas ei kadottanut mielenmalttiaan, hän otti taskustaan matkapistoolin ja ampui naamioittua rosvoa. Ruhtinatar kiljasi ja peitti kasvonsa molemmilla käsillään. Dubrovskij tuli haavoitetuksi olkapäähän. Ruhtinas ei kadottanut hetkeäkään, hän otti toisen pistoolin.
"Luuletko sinä olevasi kaikkivaltias herra tässä talossa", sanoi Simo, nousten hänki äkkiä seisoalleen, "luuletko, että minä ikäni sinua rupean palvelemaan". "Suus' kinni poika!" kiljasi Tapani ja löi raskaan nyrkkinsä pöytään sillä vauhdilla, että sirpaleet sinkoilivat pöydän laidasta ja ruuat lentelivät sinne tänne.
Juokaa ja juopukaa!" kiljasi eräs eukko, tarttuen Simon kaulaan ja vetäen hänet keskelle laattiaa. Siellä oli jo kymmeniä hurmatuita ja toisia yhtyi alituisesti tuohon säännöttömään hyppyyn ja kiljuntaan.
Muuta hän ei joutunut sanomaan, ennenkuin paroni kiljasi: »Naantaliin! Kuinka uskalsitte antaa hänen sinne lähteä, vaikka minä kielsin?» »Paroni hyvä, minä en hänen lähdöstään mitään tietänyt, ennenkuin aamulla, jolloin tämän kirjeen sain.» Täti jätti nyt kirjeensä paronille, ja paroni luki ensiksi tädin kirjeen ja sitte omansa, joka kuului: »Herman hyvä!
Nyt kun sinä olet oppinut 'tienaamaan', saat maksaa velkasi!" lausui isä. Tytär riuhtasi itsensä erilleen. "Mitä olen minä 'tienannut'!" kiljasi hän.
Vetivät, vetivät sitten musikat selkä vääränä, ja kun pesän viimeinkin saivat näkyviin, niin äläpäs vedä enää!..." "No?" sanoi Antti, eikä ollut hauella enää kuin tuuman verta tannerta. "... äläs vedä enää! Semmoinen oli peto pesässä, että kenralska kiljasi vaan ja läksi juoksemaan pakoon; tyttäret samaa tietä. Me jäimme vaan kenralin kanssa musikkain melua katsomaan.
"Kyllähän se maisteri niin sanoi ja ajoi minun ja Olli Tuohisen pöydän alle, mutta minä luulen, että maisteria jo silloin vaivasi mielenvika, joka näkyy siitäkin kun Eerolan Liisan maisterin kysymykseen piti sanoa, vaik'ei kerjennyt, 'taivas', kiljasi maisteri: 'No, helvetti'". "Mielivika! se on kokonaan perätön historia, kyllä minä saan selvän sinun taidostasi.
Työmiehet jatkoivat kiirehtien ja astuen toisiensa jaloille matkaansa edelleen, seuraavan vaunun luo ja olivat jo kolautellen säkkejänsä vaunun nurkkiin ja ovenpieliin menemässä siihen, kun toinen konduktööri huomasi asemahuoneen ovelta heidän aikeensa ja kiljasi heille vihasesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät