Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Hän tervehti kansaa, joka tuli hänelle vastaan vainiolta, erinomaisella ystävyydellä, aivan niinkuin olisi heidät tuntenut. Ihmiset kiittivät iloisesti ja katsahtivat kaikki vielä kerran taakseen hänen jälkeensä, arvellen, että se on varmaan joku kyläläinen, joka kaukaisilta matkoilta kotiin palajaa; hän oli muka heitä niin tarkkaan silmäillyt, eivätkä häntä kuitenkaan tunteneet.
Tytöt ojensivat nyt ukolle kätensä ja kiittivät häntä, sydämmellisesti iloisina, että he eilen olivat armahtaneet pientä vadelmamatoa. Nyt tahtoivat he mennä, mutta samassa kääntyi ukko vielä kerran, irvisti pilkallisesti vinolla suullaan ja sanoi: "tervehtikää Lauria ja sanokaa hänelle, että kun ensi kerran tapaamme toisemme, niin on minulla kunnia syödä hänet suuhuni."
Olgalle antoivat ensiksi kättä; hän ei sanonut heille mitään muuta kuin »hyvästi». Lieneekö sentään lisännyt: »ei kestä», tai jotain sinnepäin, kun he kiittivät. Yhtä vähäpuheinen oli Hanna, vaikka hänen katseessaan olisivat voineet lukea pienen arastelevan anteeksi-pyynnön, jos olisivat parempia ihmistuntijoita olleet.
"Kiittäkäätte, lapset, Mikkoa, joka tulevista päivistänne on noin runsaasti huolta pitänyt". Jaakko ja Liisu puristivat Mikon kättä sekä kiittivät vielä hänen antamista hyvistä neuvoistansa. "Kyllä nyt jo tarpeeksi olette kiittäneet", sanoi Mikko, "tämän tein, jotta muistaisitte minua ja Anna-Liisaani! Mutta menkäämme jo häätupaan, sillä tietysti siellä jo morsianta kaivataan".
Heillä oli siis tarkastettavana koko kuukauden tilit talosta, värjäystehtaasta, myllystä y.m. Tilit olivat kunnossa ja kaikki hyvässä järjestyksessä; he kiittivät Hans Nilsen'iä ja olivat erittäin ystävällisiä. Mutta kun kirjat oli kiinnilyöty ja sopimuksia tehty tulevaisuudesta, jäivät he istumaan tuoleillensa pitkin seiniä.
Laurin kanssa olivat he nyt ruvenneet paljon paremmin sopimaan, niin että hyvinkin viihtyivät toistensa seurassa mäenlaskuissa ja hiihtoretkillä ympäri Tuomarilan metsäisiä rantoja. Lauri olikin kaikin puolin kehittynyt parempaan, ja vanhemmat kiittivät tästä uusia parempia kouluoloja Helsingissä. Myös Aini näki ilolla veljensä käytöksen muuttuneeksi.
Tämän huomattuaan he laskeuivat polvilleen lattialle jumalien eteen, kunnioittivat ja ylistivät heitä sekä kiittivät sydämmen syvimmällä nöyryydellä siitä, että ijankaikkiset Olympon jumalat olivat nähneet hyväksi käydä heidän raukkojen matalassa majassa. He pyysivät myöskin anteeksi, etteivät voineet valmistaa sen parempata pöytää korkeille vieraillensa.
Kesällä synnytti Johanna tyttären ja hänen henkensä häilyi elämän ja kuoleman välillä. Hän oli kuumeessa kaksi vuorokautta ja puhui koko sen ajan taivaasta ja kunnian kruunusta. Simo silloin vannoi: "Jos hän jää henkiin, niin tottelen tahtoaan ja muutan Pohjanmaalle maata viljelemään." Johannan vanhemmat kuulivat valan, iloitsivat siitä ja kiittivät Jumalaa.
Jo laulun alkupuolessa tulivat läsnäolijat toinen toisensa perästä luoksemme ja lopetettuamme saimme ylen runsaat kiitollisuuden osoitukset osaksemme; vanhat herrat kiittivät minua erittäin, vertaillen minua leivoseen ja Jumala tiesi mihin kaikkeen. Charlottekin tuli rientäen. Hän syöksi luokseni ja laski käsivartensa ympärilleni.
Kiittivät maksusta ja toivoivat taas pian näkevänsä herran.
Päivän Sana
Muut Etsivät