Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Sanon vain: pieni, vähäpätöinen on ihmisten apu silloin, kun Herra kätensä ojentaa..." Kun saarnamies kuuli Antin näin puhuvan, nousi hänen mieleensä taas uusia kysymyksiä. Herra näkee ja kuulee muuallekin kuin kuumaan seurapirttiin, mietti hän. Nuoren miehen katse oli kirkas, ja silmästä loisti riemu. "Ketä kiität pelastuksestasi?" kysyi saarnamies. "Jumalaani kiitän.
Kaikissa tapauksissa kiitän itse puolestani Jumalaa, että pääsen vähäistä tietäni eteenpäin mailman läpi kiitollisuuden velassa kenellekään olematta; ja että palkinnoksi kaikesta siitä, mitä hulluudesta tai turhamielisyydestä heitetään minulle, kun kuljen matkaani, voin laskea pilapuheita takaisin. Jos en sureksi kaikkia, mitä kaipaan, on se parempi minulle eikä pahempi kenellekään.
Meille on oleva hyvin mieluista tehdä tuttavuutta teidän kanssanne. Minä kiitän, sanoi Horn kohteliaasti ja aikoi juuri lisätä vielä pari sanaa, kuin Helena Nikolajevnan ratsu, säikähtäen polkupyörällä ajajaa, joka varomattomasti mennä suhahti aivan vieritse, hypähti ja pois sitä mentiin täyttä laukkaa.
"Kiitän sinua siitäkin," lausui päällikkö. Sitten hän käski kannattaa itsensä Vinitiuksen luo, jonka hän tapasi miekkailemassa miekkailu-opettajansa kanssa.
"Katso, Furius", sanoi kuningas, "tuossa juuri ilmenee luonteesi jalous. "Sinä et peruuta lahjaasi, vaikka toivosi pettikin. "Kiitän vielä kerran. "Sinun apusi, sinun ratsumiesjoukkosi tekevät mahdolliseksi erinomaisen taistelusuunnitelman toteuttamisen. Ratsujen puutteessa olisi minun täytynyt huoaten luopua siitä."
Kiitän kaikkein nöyrimmästi! lausui Pung ja otti todellakin hyppysellisen ruskeata jauhetta ojennetusta rasiasta, päästäkseen eroon vaarallisesta tarjoojasta, sillä hän ei ollut mikään nuuskan ystävä, ehkä tosin vain taloudellisista syistä, hänen ison nenänsä tyydyttämiseksi kun olisi tarvittu ainetta aika määrät.
Minä kiittelen onnean' aimoa, Joka suuntasi lempeni Sinuun, Ja ma kiitän Luojoa taivahan, Ja ma Sulleki kannan kiitostan', Kun kiintyi lempesi minuun: Sinä vartia mieleni puhtauden, Sinä ensi ja ainoo armahuen', Sua kiitän!
Se ei pyydä sinulta muuta kuin mitä olet antanut ja yhä annat. Minä vain kiitän ja siunaan sinua siitä, että olet olemassa elämäni rikastuttajana. Joku sanonee ehkä: se joka puhuu noin, hän rakastaa koko olennollaan. Onko sitte luonnotonta, että minä en pyydä enempää? Eihän rakkaus rajoja tunne. Enkö siis rakasta?
"Mutta, Ham", sanoin minä ystävällisesti, "jos on jotakin, jota minun sopisi kirjoittaa hänelle teidän puolestanne, siinä tapauksessa, etten voisi sanoa sitä hänelle; jos on jotakin, jota tahtoisitte saattaa hänen tietoonsa minun kauttani, katsoisin sitä pyhäksi luottamukseksi". "Siitä olen varma. Minä kiitän teitä, Sir! Te olette kovasti hyvä!
Ja hän pelkäsi Sakrista, niin mielettömät oli ramman silmät. Mimmi nauroi makeasti. Sitten myöskin Sakris alkoi nauraa, lyhyesti ja hehettäen. Hän katseli herroihin, sanoen: Ei mitään ... en minä teke mitään pahaa teille. Hyvä on. Minä kiitän teitä. Minä kiitän! Mutta Nelma! Nelma hypisteli ohimotukkaansa. Hän huudahti: Pois tuon voisi ajaa. Hulluksi hän tekisi ihmisen...
Päivän Sana
Muut Etsivät