United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kotipihalle piti ajaa kuin kievarin pihalle, maksaa rauhallisesti kyytihevonen eihän siinä kiirettä ollut, oikaista ruumis ja haukotella, kerätä kampsut kärryistä ja sitten verkalleen astua kuistia kohden, jäykästi ja miehevästi.
Sama arvo hatun saantiin on Gunillallakin. Vaan saanuthan se saappaat pitävi, saamaton rajaiset kengät. Saahan se rikas vaikka sarvet päähänsä." "Kohta näkyy kievarin ukon otsaan kynttilä paistavan", sanoi Maria yhä hymyillen. Luulen että Gunilla on jo kahdeksallatoista, siis joutumassa ihan korvaan."
Tuota ... sitä minä ... niin että ... ettei niihin kesteihin, kun ne tulee, ettei menisi puhdasta rahaa liian paljon ... minulla on ollut tiukka rahasta nykyään ... niin saisi sanoa kievarin emännälle, että tulisi meiltä hakemaan lihaa ja kalaa ja maitoa ja saisi meiltä ruuanlaittajankin, joka on pitoja ennenkin laittanut ... vaikkei kai nämä pidot tulekaan ... niin, niin...
Sitä varten tehtiin tuhkatiheään metsästysretkiä ja semmoiselle sitä oltiin nytkin lähdössä. "Ei se tuo Moppe jaksa näin lämpimällä paljoakaan jänistä ajaa", sanoi ylioppilas, hereten hetkiseksi työstään. "Mutta, jos olisi ottaa mukaan kievarin Nalle, niin siinähän nuo ei liiat lihat haittaisi. Haukkuukoon se otuksia?"
PUMMI. Sinä uskaltaisit! VIHTORIIN. Miks'en? PUMMI. Mutta minä vien sinut oikeuteen. VIHTORIIN. Valitettavasti on todistajia. TYYNE. Ei setää panna sanomiin. VIHTORIIN. Kylläh! Aivan varmaan! Mutta jos suostutte, tarjoon herrasväelle parhaimman päivällisen, minkä kievarin muori voi valmistaa. Ja sitten juodaan vasta-kihlattujen malja ja unhoitamme koko tämän ikävän jutun. No? PUMMI. Hm!
Tai kuolohon isäin sotiin. Ja Kivekkäillemme malja tää Ja tulkoot he terveinä kotiin!" Niin hiljaa joukko äänetön Jo saapuu metsän rantaa; He havupaarilla päällikön Vait kievarin tupaan kantaa. Sinihaljakka sissin hurmeissa on, Sideliinat ei verta salpaa, Mut vielä on silmä murtumaton, Ja käsi se kourii kalpaa.
Työt kuuluivat olevan tuolla Sarajärven kylässä... Kievarin isäntä oli minut sille esittänyt." "Kievarin isäntä esittänyt! No nauraa völlöttäessäänkö hän tuon teki, vaiko tosissaan?" "Sitä en tiennyt, ei ollut isäntä siinä puheessa; herra oli yksin", sanoi Tapani hiljaisella äänellä ja näkyi ajattelevan jotakin syvempää.
Kun he ajoivat Kiimingin kievarin pihalle, astui erään ulkohuoneen takaa esiin kymmenkunta poliisia ampuma-aseet suorana, vaatien heitä antautumaan. Poliisit olivat automobililla tulleet Oulusta heitä väijymään. Meillä oli silloin vielä sellainen käsitys, että meidät kiinni jouduttua toimitetaan suorinta tietä hirsipuuhun, puhui vanhempi K. hiljaisella ja vaatimattomalla tavallaan.
Kuule, veli, sanoi vallesmanni, ehkä me jätämme ne asiat kievarin emännän huoleksi ... jos et raski näin, niin mennään sitten käräjiin, niin sillähän näistä pääset... Ei, ei millään lailla ... en minä ... hyvästi vain... Skål då på den saken! sanoi kapteeni, kun Hellmanni oli mennyt. Skål! vastasi vallesmanni. Mutta epämääräisissä tuumissa ajoi herra yötä myöten kotiinsa päin.
Kievarin emännän uteliaisuus, hänen tarkkaan kysellessään poikien matkoista, herätti näissä epäluuloa, mikä kuitenkin haihtui, kun emäntä kuulustelujensa lopuksi kohteliaasti lupasi heille yösijan sekä seuraavana aamuna hevosen Kiiminkiin.