Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. lokakuuta 2025


"Ovathan ne huoveja, sotureita tottahan he viuluni ja turvattomuuteni vuoksi antaisivat minun olla rauhassa". "Enpä niistä tahdo liioin kieltä kantaa", vastasi seppä. "Jos sinä tulisit heidän omiin kotilaaksoihinsa, he epäilemättä soisivat sinulle vieraanvaraa, eikä olisi siellä heistä mitään pelättävää. Mutta nyt he ovat sotaretkellä nyt heistä on kala kaikki, mitä apajaan sattuu.

Mutta minä sanoin: Entiset lapsesi ovat sinun jättäneet ja ainoastaan minun lapseni, minkä niitä syntyy, ovat sinun. Mutta sepä se juuri minua suretti, että vaimoni oli jo niin iäkäs, ettei enään ollut lapsista toivoa. Muutenkin oli vaimoni sukulaisten kanssa alituista riitaa ja toraa. He seuloivat välillämme kuin paholaiset ja keittivät kieltä kuin papuja.

Puhtainta suomen kieltä hienointa, utuista, lämmintä kotikieltä! Ikisuomalaista, oman hengen kieltä! Suomea se käkikin kukkuu hongan latvassa, sanoi Pekka. Kevätkäki!

Isä on itse särkenyt välimme, se ei kesken enää eheäksi tule. PASTORI. Semmoista kieltä hän jo käyttää. Hedelmät alkavat kypsyä. ELISABETH. Viha synnyttää vihaa. Kovuus kovuutta. JUSSI. Ehkä onkin parasta että olemme järkiään vieraat toisillemme. Sitä vapaammin saan kulkea omia teitäni. PASTORI. Nyt sen kuulette. Hän ei kaipaa sukua eikä kotia. Ymmärrettävä asia.

Ne hymyilivät hänelle, iloitsivat olemisestaan niinkuin hänkin, puhuivat kieltä, jota ei korva kuullut, jota ei ajatus käsittänyt, vaan jota sydän tunsi. Kaukana erään niemen nenässä oli hänen rakkain lempipaikkansa. Siellä hän istui usein tuntikaudet, eikä tietänyt ajan kulusta mitään.

Nevalaisten neuvon kieltä kuulee koko korven kansa, vaan jos poik' on meidän mieltä, tuo hän muutkin muassansa. Istuu impi kangaspuissa, käämi kääntyy, pirta piukoo, vaan on immen mieli muissa, aatos kaukomailla siukoo. Kutooko hän maalle rauhaa vaiko sotaa, viel' ei tiedä, mutta veri nuori pauhaa eikä tyttö tyyntä siedä.

Kun käki kukahtelevi, sanoin viisin virkkelevi, kulta suusta kumpuavi, hopea valahtelevi kultaiselle kunnahalle, hope'iselle mäelle: siitä naulat kantelehen, vääntimet visaperähän! Sanoi vanha Väinämöinen, itse virkki, noin nimesi: "Sain ma naulat kantelehen, vääntimet visaperähän. Vielä uupuvi vähäisen, viittä kieltä kanteloinen. Mistä tuohon kielet saisin, äänöset asetteleisin?"

"Tällaisissa tapauksissa olen kylliksi myöntyväinen, enkä tahdo vuodattaa vertanne, kun vaan paikalla lähdette tiehenne." Metsäläinen ei ymmärtänyt englannin kieltä, vaan ei hän kumminkaan voinut erehtyä puheen tarkoituksen suhteen. Kenties myöskin valkean miehen saatavissa olevan pyssyn havaitseminen joudutti hänen päätöstänsä.

Kiinan kieli on hyvin vaikeata ja hebrean kanssa vanhimpia maan päällä; siihen kuuluu noin 4,000 kirjoitusmerkkiä ja uuden oppimisessapa lähetyssaarnaajilla onkin työtä, tätä kieltä osatakseen. Kiinalaiset kirjoittavat sanat päällettäin eikä perättäin. Sivistyneillä kiinalaisilla on toisenlainen uskonto, kuin hiljaisemmalla kansalla.

Ensiksi ei hän säikäyksestä ja yhä kasvavasta sekavuudesta tahtonut saada kieltä palvelusta tekemään, toiseksi tukkesi poliisimies heti paikalla hänen suunsa, kun hän jo oli alkuun päästä... Tultiin poliisikonttooriin.

Päivän Sana

juoksijaansa

Muut Etsivät