Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025


Kerroppas minulle esimerkiksi, mitä kaikkea hyvää olet mieheltäsi saanut syntymäpäivälahjaksi! No, annappas kuulla! BERTHA. Mitäkö olen saanut syntymäpäivälahjaksi? AMALIA. Etkö mitään muuta? Mutta saithan viime vuonna kultaisen rannerenkaan, brossin ja paljon muuta kaunista. Mitä miehesi ajattelee, kun ?

Ja vaikk'en olekkaan turhanpäiväisen ankara niin Neiti Kauppila. Niin no, tantti aikoi vastata mutta minä vastasin. Neiti Forslund. Niin, sulla on aina semmoinen kuraassi, etkä sinä häntä ollenkaan pelkää. Mutta kyllä minäkin niin suutuin että tulkoon vaan vielä kerran hokemaan tuosta respektistä, niin minä aivan varmaan No, mikä se oli se teidän välinen asia? Kerroppas kaiken mokomin.

ELLI. En ole niinkään vieras täällä. AINA. Et ole, et, tietysti et olekkaan. Ollaan me läheisiä naapureja ja tapaammehan toinen toisemme meikein jok'ainoa päivä. Vaan mitähän tänään kuuluu kylästä? Kerroppas jotakin uutta, jotakin hauskaa! ELLI. Hauskaa, sanot... AINA. Niin jotakin oikein hauskaa! Olitko eilen illalla tanssiaisissa Mähälässä? ELLI. Pistäydyin sinne pikimältään.

Me nauroimme sille jutulle että olimme tukehtua. Se oli kahden aikana yöllä. Porttieeri näki ystävämme kuinka hän hiipi korridoorissa kuin mikähän valkoinen haahmu. Hahaha, hassu juttu, hahaha! Kyllä minä vähän muistan kuulleeni. VILANDER. Lundström sen tuntee paremmin. Tuleppas tänne, Lundström. Kerroppas veli senaattorille tuosta yöllisestä kohtauksesta Grand Hotellissa sinä tiedät.

Olipa siinä vaan aikalailla piiloittelemista siinäkin, sanoi Planchet. Vai niin, sanoi d'Artagnan, kerroppas siitä meille. Se on, hiisi vieköön, pitkä juttu. Sinä olet oikeassa, Planchet, sanoi Athos; mutta nyt on jo rumputettu levolle ja se herättäisi huomiota, jos me polttaisimme valkeata kauvemmin kuin muut. Aivan oikein, sanoi d'Artagnan; ruvetkaamme levolle. Hyvää yötä, Planchet.

Maiju. Hihihi, niinhän nuo sanovat. Mitä neiti siitä ? Lyyli. Sulhosi on tuo naapurin talon renki Kalle, jonka ääni aina kuuluu tänne, kun hän tuolla kyntäessään laulaa niin iloisia lauluja. Eikö se ole hän? Maiju. Sehän se on, tuo velikulta, jonka kanssa olen meinannut Lyyli. Hyvä! No, kerroppas nyt minulle, mitä Kalle sanoi, kun hän sinua kosi? Maiju. Mi mitä hän sanoi, kun hän !? Lyyli. Niin.

RAFAEL. Enkö sanonut sinulle, että olin onnettomin kaikista ihmisistä? FEDERICO. Mutta minkä vuoksi? RAFAEL. Minä olen rakastunut. FEDERICO. Onkohan se mikään onnettomuus? RAFAEL. Mutta enhän minä tiedä keneen. FEDERICO. Minä pelkään, ystävä, että sinulta on järki päästä mennyt. RAFAEL. Minä melkein luulen itsekin niin. FEDERICO. No kerroppas viimeinkin.

Ajelet vankiloissa. Korjailet epäkohtia. En sinnepäinkään, semmoista en ole ajatellutkaan. Mutta sehän on kylläkin hyvää. Kun ei siinä vaan olisi jotain romaania lisäksi. Kerroppas nyt. Nehljudof kertoi suhteensa Maslovaan, kaikki, niinkuin oli. Elle est encore jolie? Täti Jekaterina Ivanovna oli 60-vuotias terve, iloinen, tarmokas, puhelias nainen.

Tämä joi voudin terveydeksi, pyyhki suunsa ja alkoi kertoa. "Sama se", arveli hän, "eihän se minun vikani ole, ettei häntä kiitetä; sanon vaan totuuden, kun hän käskee." Ja hän rohkaisi mielensä ja lausui: Ne nurisevat, Mihaila Semionovitsch, kovin nurisevat. Mutta mitä ne sanovat? Kerroppas nyt. Sitä ne vaan sanovat, ettei hän usko Jumalaan. Vouti naurahti. Kuka sitä sanoi? kysyi hän.

Suudellen näitä järjestään mitä syvimmällä katumuksella, hän jatkoi: "Lohduttakaa häntä onnettomuudessaan, tuota serkku parkaa Burgundissa... Mutta, hänen oman etunsa vuoksi, laittakaa niin, ett'ei hän ikänä enää siitä nouse!" Sen jälkeen, nojautuen tuttavasti Villon'iin, hän sanoi: "Kerroppas vielä! sivu-seikkoja! Sinä miekkoinen, joka tuon kaiken sait nähdä! Jaa! kyllä sinun palkitsen!

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät