Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Minä tiedän vallan hyvin minkälaisia huhuja minusta on liikkeellä, mutta toivon, että sinä ainakaan et ole paheksiva menettelyäni, et tuomitseva etkä tekevä sitä naurunalaiseksi kun kerron mitenkä asianlaita on.
Istu, lepää, uupuneet on jalkas, ilomielin kuulee mitä kerron: Ankar' oli syksyst' alkain sota, maata ryösti Suomen mies ja Ryssä, turvatonten toki säilyi henki; vaan ei vielä päivää siitä, milloin lähipitäjästä parvi seuras joukkojamme vihollista vastaan.
"Kuinka sinä olet hänen pelastanut?" Helena kysyi innolla. "Ei nyt. Minä kerron kaikki jälestäpäin", vastasi Labeo. "Nyt meidän täytyy lähteä pois. Kartanomme on palanut. Meidän on huvilaan muuttaminen." Kantovuode hankittiin Galdoa varten ja hän kuljetettiin huolellisesti pois. Labeo kantoi poikaansa ja Helena astui hänen vieressään.
Oven avaaminen, jonka kuulin palatessani huoneeseeni, oli voinut merkitä sitä, että hän lähti salaiseen yhtymykseen. Niin tuumailin itsekseni aamulla ja kerron nyt sinulle mihin suuntaan epäluuloni kävivät, vaikka tulos osottikin kuinka huonosti perusteltuja ne olivat.
Talohon kohta päästään, siellä kystä minullekin kyllin on. Hongat, kuuset, vaiheitani tahdotteko tietää te? Kuulkaa, tässä kulkeissani, nyt mä teille kerron ne! Aina muistan riemuin vielä isän armaan mökkiä, viisi meit' ol' lasta siellä, vanhin niistä olin mä. Muistan kuinka kotikaski tähkäpäin jo kellerti; noro hallan irti laski, julma viljan runteli.
MATTI. Ha, ha, ha, en elämässäni ole nauranut niin paljon kuin sinä yönä. Muistatkos, Kalle? KALLE. Kyllä muistan. POJAT. No, kerrohan jo! VAPPU. Jos vaan kerrot, Matti, en sinuun ikänäni lepy. MATTI. Mutta kas, kun nyt kerron kiusallasikin. Me olimme Kallen kanssa piiloutuneet pensaan taakse likellä maantien risteystä, Kuusiston kohdalla.
ROOPE. Tekisitkö sinäkin kaikki, mitä isävainajasi viimme hetkellään olisi pyytänyt sinulta? HILMA. Hän ei pyytänyt minulta mitään. Antoi vaan siunauksensa. ROOPE. Hän ei tahtonut sitoa sinua mihinkään. Minulle hän puhui sinusta. HILMA. Sinulle? Mitä hän puhui? Sanoppas se! Kerro kaikki tyyni! Kerro ihan joka sana, mitä hän sanoi. ROOPE. Ethän sinä suutu, jos kerron? HILMA. Hyvä ihminen!
LEAR. Teist' uskottuni, holhojani tein ma, Ja seurueeksi vaan tuon määrän vaadin, En muuta. Viisikolmattako vaan Saan luokses tuoda? Niinkö sanoit, Regan? REGAN. Sen vielä kerron: enempää ei meille. LEAR. Nuo häijyt velhot vielä kauneilevat! Kun muit' on häijympiä, kiitost' on jo Se, ett'ei ole häijyin.
"Minä kerron keisarille, että olet tänään pelastanut Rooman hänelle. Hän on palkitseva sinua runsaasti." Mutta Cethegus vastasi hymyillen: "Tekoni palkitsevat itse itsensä."
"Minä kerron teille elämäni sadun se ei ole pitkä" sanoi sotamies vihasta säihkyvin silmin. "Nuo hävitettyjen huoneiden rauniot, jotka näette tuolla oikealla puolella jokea, ovat ainoat jäännökset minun hyvin rakennetusta talostani, joka niin kauvan kuin ihmismuisto ulottuu on mennyt perintönä meidän suvussamme, niin että minä perin sen isältäni, hän isältänsä j.n.e.
Päivän Sana
Muut Etsivät