Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


He eivät tosin tehtaassa paljon tavanneet toisiansa, mutta sitä enemmän seuroissa. Tämä konttoristi oli tunnettu "hulivili". Juomasyntejään hän hyvitti sillä, että oli sitä hienompi selvänä ollessaan. Hänellä oli silloin kaulassa aina tavattoman fiini valkonen silkkihuivi, jota hän pöyhisti esille palttoonsa alta ja maltillisilla päänliikkeillä varjeli rutistumasta.

Vaatteet olivat hänellä herraskuosia, kaulassa oli selluloidikaulus ja Roihan kravatti. Sitten poltti hän »rettingin» paperossia, joi mielellään olutta kievarissa, kun sattui saamaan rahaa irti, ja kirjoitti nimensä jota muuten joka paikkaan kirjoitteli Kaarlo Kettuin.

Kalpealta hän tosin näytti, kun oli maannut niin vähän edellisenä yönä; mutta Erkin mielestä ei hän ollut koskaan näyttänyt niin sievältä. Ylioppilaskin oli tänään juhlapuvussaan, mustissa vaatteissa, kaulus kaulassa; kaulahuivikin, joka ennen tavallisesti riippui niin huolimattomasti, oli nyt sidottu sievään solmuun.

Ensimäinen virsi oli jo veisattu, kun Susanna äitinsä seurassa tuli kirkkoon, täysikasvuisten tapaan puettuna mustaan silkkihameeseen, kaulassa ja käsivarsilla pitsit ja rinnalla kultakoriste. Hän jäi istumaan papinpenkkiin äitinsä viereen, kunnes vaikuttava saarna oli lopussa.

Hyvin lyhyeksi leikattu tukka siirotti päässä ja valkea kovaksi tärkätty ja silitetty kaulus kiilsi kaulassa. Hänkin selaili aikansa kuluksi virsikirjaa ja väliin silmäsi Ainoa, jonka päähuivi näkyi korkeammalta kuin kenenkään muun siinä lähellä olevan naisen.

Pikkarainen itse perässä kesäisessä juhlapuvussaan, punainen liivi teräs-nappinensa, kirjava silkkihuivi kaulassa ja leveät lumivalkeat paidan hihat. Hatussa välkkyi terässolki.

Taikka olisiko tuokin ollut todistus ylpeydestä, että pari kuukautta sitte annoin eräälle vanhemmalle kumppanilleni, paroni P:lle sellaisen korvapuustin, että hänen korvansa siitä humisivat monta päivää jälestäpäin, syystä että hän pilkkasi vähävaraisuuttani ja muistutettuansa minua, kenraalilta nauttimastani raha-avusta monen kuullen, sanoi, että minä kuulun 'kerjäläismunkkien tiedekuntaan? Ei, tämä ei voinut olla mikään todistus ylpeydestä eikä sekään, että tuonnoin annoin kelpo selkäsaunan eräälle nuorelle kreiville, joka kysyi minulta oliko minun aatelisvaakunaani, jota hän ei sanonut tuntevansa, kuvattu 'suomalainen kerjäläispoika tyhjä rahakukkaro kaulassa. Ikävä on olla köyhä, sillä köyhällä ei ole muuta turvaa toisten pilkkaa vastaan, kuin omat käsivartensa."

Hänen nuttunsa oli napitettu kiinni kurkkuun asti ja hänellä oli villainen huivi kaulassa. Hänen vaatteensa olivat huolellisesti paikatut, ja nutun liepeet eivät enää ryömineet vyöhystän alta ilmoille.

Nyt oli jäljellä vain puolituntia ... nyt neljännes ... nyt kohahti juna lähinnä viimeisen aseman ohi ... nyt oli enää kymmenen minuuttia ... nyt vain viisi ... mutta kuinka nuo minuutin matelivat ... kuinka sekunnit kasvoivat raskaiksi ajanpisaroiksi, jotka putoilivat hänen kaipauksesta värisevälle mielikuvitukselleen!... Nyt vihelsi juna merkiksi Hembolle ja vauhti hiljeni ... sydän sykki ihan kaulassa asti ja kyyneleet kohosivat silmiin... Hän kiiruhti vaunusillalle ja tähysti asemaa kohti ... tuolla, tuolla hän seisoi aivan entisensä kaltaisena ... vaaleassa kesäpuvussaan ja pieni valkea lakki tummakutrisessa päässään oli hän kuin kuva säteilevän kauniista nuoruudesta.

Eräskin moukka venyi monta päivää kuormansa päällä, hirtettynä nuora kaulassa, eikä se näyttänyt sentään ohikulkevissa herättäneen sen suurempaa huomiota eikä kummastusta kuin muutkaan vähäpätöisemmät asiat eli tapaukset. Majatalomme pihakin oli arvattavasti ollut suven aikaan kaunis ja siisti; lumesta pisti esiin myrttipensaita ja kukkapenkereitä.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät