Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Silloin arvaan, että edellä on käynyt tämmöistä: Mene sinä, Aatu, saattamaan tuo vaivainen toiseen taloon! Enkä mene, pankaa Pekka viemään. Korento heiskahtaa. Senjälkeen tuntuu tempaus. Se merkitsee: No tule nyt sitte, senkin vietävä! Ja niin lähdemme kompuroimaan. Kuormaksi olen minä ihmisille tullut. Minä olen vanhan vanha, ikäkulu, poies pantava kapine.
Mitä? "Ylpeilen", ja "ma kiitän", ja "en kiitä"; Ja tok' "en ylpeile"; ei, neiti Viiso, Ei kestä kiittää eikä ylvästellä! Ens torstaiks laita hienot helmas kuntoon, Käydäkses kirkkoon Paris kreivin kanssa, Tai muuten kelkalla sun sinne hinaan, Sa kälvehtynyt kapine, sa ruosa, Sa talinaama! KREIVINNA CAPULET. Hyi, hyi! Hourailetko?
"Sepä hyvin sopii", vastasi Olli. "Sinä tiedät, minkä näköinen sellainen kapine on, ja voit minua opettaa". "Voin kylläkin; mutta sinulta puuttuu kaksi tarpeellista työ-asetta. Sinulla ei ole hukuporaa eikä höylää", puhui äiti-vanha. "Pekka saapi mennä Löyhkäriltä lainaamaan".
"Mutta on sattunut seikkoja, joita minun täytyy teiltäkin pitää salassa, semmoisia että ne tekevät minun varsin haluttomaksi tähän taisteluun, mutta hyvin taipuvaiseksi sovintoon. Mutta lähtekäämme, sillä aika lähestyy, enkä millään muotoa tahtoisi näyttää huolimattomalta kunnia-asioissa. Mitä teillä on kädessänne, ystävä Jakobsson?" "Kaksintaistelussa välttämätön kapine, miekka.
Yksi kapine oli kuitenkin vielä koskematta jä tutkimatta, nimittäin tuo kulunut, hylkeennahkainen kapsäkki välskärin sängyn alla. Raatimies silmäili sitä tuon tuostakin arvaillen, miten suureksi nousisi hänen prosenttinsa vainajan perinnöstä, mutta mitä tuo kapsäkki sisältäisi ja kuka oikeastaan tulisi sen perimään, sitä ei kukaan tiennyt. Nyt tuli toimituksen alkaa.
Kun kannusta kattava vaate oli pois otettu, ilmaantui sen alta pyöreä suuren seulan kokoinen kapine, joka oli päällystetty hienolla helähtelevällä kalvolla kuin rumpu. Kalvo oli täynnä kuvia, lepänkuorivedellä maalattuja.
Annas kun katsotaan, onko kapine hopeasta! huusi ratsumiehistä muuan, pisti kätensä kauhtanan alle ja veti sieltä munkin vastustelemisesta huolimatta kauniisti silaellun, hopeaisen ristin kuvan. Näytähän minulle tuota, sanoi muuan vanha ratsumies, minä tunnen vähän näiden munkkien vehkeitä.
Olli tosin oli joskus uuden virkansa toimissa viivähtänyt tavallistaan enemmän pois kotoansa; mutta pöhnäämään ei hän sittenkään uskaltanut ruveta, vaikka olisi usein ollut halukin. Liisan saarnat kaikuivat aina korvissaan, kuin pasuuna. Mutta onhan ihminen heikko, ja kelvoton kapine. Sellainen syntis-parka oli Ollikin. Ei hänkään voinut ylenpalttista kiusausta voittaa.
"Mutta toiset kertovat siellä olevan hirveätä", jatkoi hän, "ja meidän herramme on ensimäinen pelastamassa Jumala varjelkoon, hän ei kysy, kaatuuko tuommoinen pähkinänkuoren tapainen kapine kuin hänen pieni ruuhensa! Onhan siellä muutakin pelastukseen kykenevää väkeä! Jospa hän olisi edes vähän varovaisempi! Herttuankin sanotaan siellä olevan."
Ka, kun viivyttelet, niin arvelin että lienet hyvinkin peräytynyt. Viivyttelet, parin tunnin varassako se sinulla nyt oli. Onpa kelpo kapine! Ja kelvoton osaa olla toinenkin, tämä juuri eräskin Sanna ... mutta sitä se onkin rotua, että toisten väleihin pakkaupi, on siltä ennenkin jälkiä jäänyt. Olisi vetää käräjiin mokoma heittiö.
Päivän Sana
Muut Etsivät