Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
»Naapuripitäjästä hän oli, Selän toiselta puolen», selitti Leena. »Kanttorin poika.» »Todellakin. Hänellä olikin kaunis lauluääni», sanoi lehtori. »Hän esiintyi usein iltamissa täällä soololaulajana. Hänen bravuurilaulujaan oli tuo, jonka sinäkin, Kirsti, niin hyvin laulat: 'Tuonne taakse metsämaan'. Hyvin miellyttävä, kelpo poika.» »Sitäkö lehtori tarkotti?» kysyi Leena.
Lopuksi lauloivat kanttorin kanssa pappilan neidet vielä kauniin virren minustakin se kuului kauniilta sitten jätettiin siksi kertaa hyvästi. Joka sunnuntai-iltapuoli jatkettiin sittemmin pappilassa lauluharjoituksia. Veljensä, ylioppilaan, kautta hankkivat pappilan neidet pääkaupungista lauluihin sanoja sekä nuotteja. Niiden joukosta muistan minä erittäinkin Maammelaulun sekä Savolaisen laulun.
Se on minun neuvoni teille, lapsikullat! KALSO. Eläköön assessori Grasman! KAIKKI. Eläköön! Eläköön! Eläköön! ASSESSORI. Jos suvaitsette, herra provasti, niin käymme katsomaan muitakin huoneita tässä rakennuksessa. Assessori tarjoo käsivartensa rouva Turholmille ja lähtee menemään, provasti edellä. Väki hälvenee. KINNAS, mennessään Kanttorin ohitse.
Huone on kaunistettu viheriöillä kiehkuroilla; peräseinällä näkyy koristusten keskellä sanat "Valoa kansalle!" I. Kohtaus. Kanttorin
Edellä kerrotut tapaukset olivat omiansa innostuttamaan häntä aineessaan. Tahvolan talon iso tupa siistittiin ja laitettiin kuntoon sitä varten. Sanaa levitettiin pitäjälle ja paljo kokoontuikin kuulijoita. KANTTORIN ESITELM
Mutta hän oli käytännöllisen elämän ihminen. Hän ei käsittänyt kanttorin asemassa mitään ala-arvoista, koska hänellä oli virka, joka voipi tyydyttävästi elättää perheen. Niinikään oli kanttori, varsinkin viime aikoina, ilmestynyt sekä virassaan että seuraelämässä kykenevänä ja kunnon miehenä.
Kun kirkosta lähdettiin, niin Muikkulan Matti tapasi Taavetin seisomassa Kanttorin aitan seinällä ja lausui hänelle tuhnailevaan tapaansa: "milläs minä sinut enää palkitsenkaan ja vaivasi maksan, tuonain toimitit minulle nättiruokaisen rengin, tänään taas osoitit minulle saman kunnian kuin provastillekin". "Sinulleko ensi kerran papinkelloa soitin?"
No... No! (Istahtaa pöydän taa. Alkaa.) Olette, lapsukaiset, kanttorin johdolla alottaneet kristinuskon pääkappaleita... Meidän on niitä kaikkien koetettava sovelluttaa elämässä, niin että vaelluksemme olisi nuhteeton ja ... (tapailee) nuhteeton ja... (
SALMELA. Kuinka nyt minä ? Olen vaan uneksinut siitä koko yön SELMA. Olkaa te ! SELMA. No, Viivi? VIIVI. Onhan se. Mutta yhden asian sanon sinulle. SELMA. No? VIIVI. Kun tulet takaisin tuolta luistinradalta, niin kyllä tuo silloin on tapahtunut. SELMA. Ole vait! Viivi. Palvelijatar. Kekkonen. Ja kun ajattelen itseäni! Jos vielä on sallittu että tulen tuon kanttorin omaksi?
Meillä on tänään illalliset, Pommerin tarjoamat, huomenna koko perheen huvimatka Onnellisuudensaareen ja ylihuomenna kanttorin päivälliset, jolloin saamme kuulla suuren uutisen. Niin on mamma määrännyt. Mutta nyt minun pitää joutua maistraatiin. Ja minun pitää lähteä pankkiin. Sakramenttoo! Pihalla on kauppaneuvoksen härkä! KANTTORI. Minun pitää päästä vaikka neulan silmästä.
Päivän Sana
Muut Etsivät