Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
Yli metsän mielet käyvät, Läpi korven tien tekevät, Puhki metsän heijapuisen, Kautta korven kuusamisen, Kautta kankahan pajuisen, Läpi räntäisen risikon. Korven korkea senikka, Tuo mieli merosta naia, Tahtoi lasta lainehesta, Meron nuorta neitokaista, Kuohun korkean tytärtä, Lasta vaahen valkeaisen.
Ei voiton kannel sinusta koskaan soi, Ei mainees' muiston siivillä lennä; Oi Le, käs'vartes' varahin lakastui, On tyttönen kuolos' laulaja vaan. Ei hänen äänens' kuin runoniekan soi, Sä siit' et viihdy, pilvien haamu. Murheeni ei sun mieltäsi paina, se Oihonnanpa ei oo, armahas' ei Soi, lauluni, kuin tuulonen kankahan! Sua kuule, vastaa sulle ei kenkään.
Juoksuun karkasi nyt yli merkin kaikki, ja Aias muut heti jätti, mut kinterehill' ihan kiiti Odysseus; kuin kutojattaren parmast' on liki kankahan kaiteet, niitä kun vuoroin kiskoo hän ihan rintahan kiinni, niin pujotellakseen kudepuikon loimien aukkoon: niin liki kinterehillä Odysseus kiiti ja polki toisen jälkiä, ennenkuin pöly kerkesi nousta.
Vuorilla valvovat suuret surut, vuorilla sankarit sotaa käy, vuorilla taistellaan, vaikka laakson pirteistä ei tulen pilkettä näy. Kunis kukkivat kanervat kankahan ja vehreä rannan on raita, sinis vapaana keikkuos tyttöni vaan ja impenä iloitse maita. Mut puolat kun palolla punertuu ja muuraimet mäkien luota, niin silloin, tyttöni vienosuu, ole varoillas sekä vuota!
Päivän Sana
Muut Etsivät