Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Se on suurempi kuin nämä, Kokkokangas ja Teeriharju, yhteensä, eikä sielläkään ole kirvestä tämän auringon aikana käytetty, sanoi Hemmi sormellaan osoittaen kartan takalaidalla olevaa kangasta. Se ei ole kauttaaltaan niin jylhämetsäinen kuin Kokkokangas ja Teeriharju, huomautti isäntä.
Jos olisi saanut istua ovensuussa tai jossain nurkassa heidän tietämättään ja näkemättään. Ainoastaan kerran oli hän kangasta luodessaan ollut täällä pitemmän aikaa, mutta ei ollut paljoakaan kuullut, kun rullat surisivat ja luomapuut natisivat ja he, ehkä vielä tahallaan, puhuivat hiljaa.
"Honka kasvoi kankahalla, kuusi kummulla yleni, hongassa hopeaoksa, kultaoksa kuusosessa: ne kapo käsin tavoitti, niistä kynsiä kyhäsi, niitä liitti leukaluuhun, ikenihin istutteli. "Siitä laski lallokkinsa, ulos lempensä lähetti; pani suota soutamahan, viitoa vitaisemahan, ahoviertä astumahan, kangasta kapuamahan.
Anna Liisa luo kangasta. Hän on valkoverinen, solakka nainen, surumieliset, suuret, siniset silmät, kaunis, mutta hiukan kalpea; hänen vaaleat hiuksensa riippuvat paksulla palmikolla takana. JOHANNES. Päivää, Anna Liisa. ANNA LIISA. Johannes! Sepä hauskaa. JOHANNES. Sattuipa hyvin, kun tapaan sinut täällä yksinäsi. Vieläkö sinä nyt alotat kangasta? ANNA LIISA. Vielä.
Hopeisia kirjauksia oli pienessä päähineessä, joka neulottuna kolmesta kappaleesta samaa kahtalaista kangasta ja väriä, verhosi heidän tuuheita hiuksiansa, joiden pitkät palmikot, yhteen punottuina villa- ja sametti-nauhoilla, ulottuivat heidän kantapäihinsä saakka. Tämä yksivakainen vaatteus sopi yhtä hyvin molempien orpojen vallan erilaiseen kauneuteen.
Neiti Riegel varustelee pukineitansa ja juoksee lakkaamatta rouva Terningin luona kysymässä neuvoa, kuinka monta kyynärää silkkiharsoa menee morsiushuntuun, pitääkö hänen ottaa paksua vai tavallista silkkikangasta leningiksi, punaistako vai viheriäistä kangasta hän valitsee salin huonekalujen päällykseksi, ja kaikkea muuta semmoista.
Vaikk'en minä kuitenkaan sinua kadehti, kyllä minunkin kesähattuni minulle hyvin sopii, lisäsi hän leikillisesti. Aini otti lakin ja silitteli sen hienoa kangasta. Sellaisen hänkin pian saa, se oli kuitenkin kauniimpi ja kalliimpi kuin kaikki muut lakit maailmassa. Lähde nyt levolle, Elsa, sanoi hän ja laski Arvin lakin pöydälle. Päivä jo kohta koittaa, luulen auringon jo nousevan.
Mauri oli kävellyt vähän toista virstaa, kun näki naishenkilön kulkevan tiellä. Sehän oli juuri kuin Valva. Hän kiirehti askeleitaan, hän tahtoi toivottaa onnea Valvalle ... ei, hän tahtoi häntä varoittaa. Pian saavutti hän naisen, joka todellakin oli Salovaaran Valva. "Hyvää päivää, mistä sinä tulet?" "Kävin Karpalon torpassa; siellä kudotaan minulle kangasta, olin sitä katsomassa."
Onpa niillä hintaa ... onpa vähän hävyttömänlaisesti hintaa ... mutta kun ne on patentit ... eiköhän nuo jonkun ajan perästä huojistune?... Sielläkö ne on tehty nämä housutkin! Siellä. Onkohan tuo oikein lujatekoista tuo vaate?... Mitä kangasta se on? Cheviot'ta. Vai niin, vai seviota ... maksaakohan tuota kyynärä paljon? Koko puku maksoi sata viisikymmentä frangia.
Mutta kestetyt vaivat eivät enää tuntuneet, näkyi yksistään niitten hedelmä. Uutta kangasta ajatellessaan, minkä vaivain takana se on, tuntui kuitenkin kuin tuo sataviisikymmenkyynäräinen vaatepakka olisi ihmeen luoma. Sentähden antautui hän sydämen halulla kiittämään Jumalaa, joka oli häntä auttanut huojentaen hänen työtään.
Päivän Sana
Muut Etsivät