United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä istahdan vuoteelleni ja rinnassani kuohuilee kiihkeä viha. Alan katua, etten sittekin kaiken uhalla sanonut hänelle jotakin murhaavaa. Ellei oikeutetulle vihalleen sen herätessä anna ilmaa, jää se tavallisesti pitkäksi aikaa mielen pohjalle kaivelemaan.
Kolmas sisar tosin vasta »tuntee kipuja», vasta voihkii ja »etsii asentoja» ... tiedättehän? Mutta mitäs te tietäisitte, terve ihminen! Näytättehän tekin terveeltä. Minä olenkin ainoa koko suvussa, minä olen pelastunut. Olette ehkä ajoissa ruvennut puutarhassa kaivelemaan? Kas teitä vaan, kun pilkkaatte! Mutta mitäpä jos todella olenkin ajoissa ruvennut kaivelemaan ja juuri siksi pelastunut?
Hän syöksähti tamman eteen, heristi sille nyrkkiään ja karjasi: »Viuhautappas siinä vain häntääsi, senkin imisä, niin nyhtäsen pois koko huiskuttimen, niin jotta ei jää kuin selkäranka!... Prtuu, siinä, lehmä!» Hän osui nyt kaivelemaan kärrissä olevia heiniä. Sieltä sattui käteen täysi viinalekkeri.
Kulkiessaan Kroofin keralla hiljaisia metsiä, penikka huolellisesti haisteli kosteata maata ja versoja, silmuja, mihin vain emo seisahtui kaivelemaan. Näin se sai tietää, mistä etsiä tärkkelyspitoisia juuria, joista karhu keväällä niin suureksi osaksi elää. Se keksi myös minkälaisia vanhoja kantoja sitä piti hajottaa, kun mieli saada paraiksi hapahko vahvistava annos metsämuurahaisen toukkia.
Jospa minulla vain olisi jousipyssyni, niin kyllä pian saisimme sorsia, sillä niitä täällä on paljon; mutta meidän pitää pyytää kaloja ja kuivata ne." Puhumatta sen enempää he riisuivat vaatteensa ja menivät jokeen hiekkamatalikolle ja rupesivat kumpikin omalla tavallaan kaivelemaan ja polskuttamaan. Hetken kuluttua he tapasivat lepopaikalla ja kysyivät yht'aikaa kumpikin: "Oletko saanut mitään?"
Olisihan niitä pitänyt mennä vähän asettamaan, mutta ei tehnyt mieli lähteä kolipäisenä lapsiaan pelottelemaan. Sitä paitsi tuntui niin raukasevan, jotta ihan täytyi hetkiseksi istahtaa tuohon koivun alle piippuansa kaivelemaan, Siinä sitte johtui istuessa mieleen monenlaisia asioita.
"Tulevathan nuo nyt ilmankin toimeen," tapasi Matti sanoa, kun Sanna varoja pyysi maitotilkan ostoon lapsille. "Hyvä ihminen," vastusteli Sanna, "mitä nuot toimeen tulevat kuivalla leivällä ja silakoilla... Joskus edes tarvitsevat maitotilkan, lapsiraukat ... ei noilla muutenkaan ole herkulliset olot.." Sanna heltyi ja Matti rupesi vastahakoisesti taskujaan kaivelemaan.
"Minä en annakaan niiden tottua syömään muiden puutarhoista marjanraakaleita enkä kaivelemaan koloja muiden hyviin, kiillotettuihin sohvapöytiin." "Minun tietääkseni ei minun tyttäreni ole syönyt teidän raakaleitanne eikä turmellut sohvapöytiänne; mutta jos kuitenkin niin on tapahtunut, niin kyllä minä vahinkonne korvaan", sanoi rouva Velker ja astui sisään.
Naiset alkoivat korjata ruoka-aineita pois pöydältä; isäntä ja Matti ottivat uunilta päreen, josta kumpikin repivät hampaillaan tikun, ruveten sitten kaivelemaan hampaitaan. "Et olisi sinä Matti mieleistä meistä kontrapantsikoille, kun sinä niin kovaa luet heille" .... sanoi isäntä. "Oli mitä tahansa" ... tuumaili vaan Matti ... "mutta se auttaisi.
Naulasta sieppasi hän pienen nutun päälleen, sitaisi nahkaisen tuppivyön vyölleen ja meni hiljaa ulos. Tuon syrjäisen hevosta ei näkynyt kartanolla, mutta Elias arveli sen jossain olevan ja löysikin huoneiden takaa. Tämä piilotteleminen lisäsi epäluuloa. Hän ei voinut uskoa, että Laara oli tullut tuoneeksi luvatun pullon, meni kumminkin kaivelemaan reen nurkista ja olipahan.