Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
"Mutta, Bengt", huomautti Ester ja hänen kasvonsa värähtivät kärsimättömästi, "ethän voine vaatia, että Sven tuntee syntinsä samalla tavalla kuin sinä, joka olet niin paljon kokenut." "Syntinsä voi tuntea vain yhdellä tavalla", vastasi Bengt kylmän päättävällä äänellä, "ja sillä tavalla täytyy meidän kaikkien, sekä niin sanottujen pienten että suurten syntisten, sitä tuntea.
Pekka oli jonkin aikaa paarustanut reen kupeella ja leveiden hartiainsa voimalla kiskaissut sen ylös kinoksista silloin, kun se vaipui niin syvälle lumeen, etteivät hevoset kyenneet saamaan sitä liikkeelle. Viimein väsähtyivät kuitenkin hänenkin voimansa ja reki puuttui auttamattomasti korkeaan lumivuoreen. No? huusi Bertel kärsimättömästi. Mikä hätänä?
Istukaa, ystäväni! kehoitti Julia osoittaen hänelle paikan sohvalla vieressään... Miten kärsimättömästi olenkaan teitä odottanut... Sanoitte, että hän on siis lähtenyt? Hän lähti viime yönä. Ja hän oli rauhallinen, myöntyväinen ja ymmärtäväinen? Niin oli, ihme kyllä... Tuskin olitte kadonnut näkyvistä, kun hän kyynelsilmin pyysi anteeksi, että oli haavoittanut minua ja...
Ymmärrätkö siis, että sinä olet samanlainen, koska olet ihminen?" Sven rypisti otsaansa ja katseli ihmettelevin silmin eteensä. "Etkö käsitä, että sinäkin olet täynnä syntiä ja heikkoutta, niinkuin nuo suuret jumalanmiehet?" jatkoi Bengt kärsimättömästi. "Ky-yllä, ymmärrän minä pikkusen, aivan pikkusen", vastasi Sven epäröiden.
"Sormus, sormus!" huusi kääpiö kärsimättömästi; "uskoton ja hidasteleva ritari, anna takaisin sormus, jota olet kelvoton koskemaan tai katselemaan." "Hetkinen vain, hetkinen, hyvä Nectabanus", sanoi sir Kenneth, "älä häiritse mietteitäni. Entäs jos saracenit äkkiä leiriimme ryntäsivät?
Ravistelin häntä hieman ja unen pöpperössä kimposi hän seisaalleen tuoliltaan ja selitti, että eräs palvelija oli käskenyt hänen odottamaan minun kotiintuloani, vaikkapa kuinka myöhään sitten tulisinkin, ja antamaan minulle kaksi erittäin tärkeää kirjettä heti luettavaksi. Kärsimättömästi avasin minä ne.
Professori katseli häntä kylmästi: En epäile ollenkaan, että ainakin sinä, Alli sisko, olet kokonaan unohtanut punehtumisen, vastasi hän terävästi. Mutta etkö tiedä, että meidän aika vaatii, ett'ei nainenkaan saa kulkea peitetyin silmin, sanoi Alli kärsimättömästi. Kaikki kulkee eteenpäin, pitäisikö meidän yksin seisoa paikallamme.
»Karhun Esa!» virkkoi Vennu ja liikahti kärsimättömästi. »Perhana, mihin sinä menisit? Tuota, sinun täytyy mennä yliselle! Puiki sieltä tiehesi, kun Esa pääsee sisään.» Siukku jo lähti. »Hiljaa mene!» varoitti Vennu. »Hoi Vennu, vanha saakuri!» kiljui Esa portailla, »ota ovi pois tästä, taikka minä...» Silloin jo Vennu avasi.
Tuota pikaa kiipesi hän irtanaiselle kallion lohkareelle, ja samalla kun hän käännähti jäljestä tuleviin päin, nosti hän oikean kätensä ja osoitti kärsimättömästi alaspäin, "Tenojoki!" huudahti hän. "Aina ensimmäinen!
Onnea! huudahteli hän katkonaisin sanoin, menestystä yhtä paljon kuin isällännekin, nuori herra, enemmänkin kuin hänellä... Korkealle te kohoatte ... hyvin korkealle ... ruhtinaat ja prinssit kutsuvat teitä vertaisikseen ... ja kuitenkin tulette te kerran kukistumaan, kukistumaan itsenne kautta... Hyvä, hyvä, virkkoi nuorukainen kärsimättömästi. Jatkakaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät