Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Liv oli sitten istunut kauan aikaa kehdon vieressä, jossa lapsi nukkui, ja katsellut sitä. Hän oli kumartunut sen yli ja kauan aikaa ollut siinä asemassa. Sitten oli hän sanonut Aslakille: "Meillä on paljon ajattelemista tänään ja paljon, josta saamme pyytää Jumalalta anteeksi". "Niin on", oli Aslak vastannut. Iltapäivällä tuli hän sisään kirja kainalossa.
Muistan eräänkin illan, jolloin olin kauheassa epätoivossa ja jo kahdesti seisoin emäntäni oven takana menossa tunnustamaan hänelle rikokseni. Mutta minä en jaksanut astua sisälle. En voinut avata sydäntäni emännälleni. Hän oli kyllä minulle hyvä, mutta hän oli niin kaukana minun sisällisestä olennostani. Lankesin polvilleni hänen ovensa eteen ja rukoilin Jumalalta apua.
Hän kävi tulipunaiseksi eikä tietänyt sitä eikä tätä. Matami Torvestad katsahti hetkeksi ankarasti Henrietteen; sitten kääntyi hän Erik Pontoppidan'in puoleen, ja kohta kun hänen silmänsä oli nappiin koskenut, vastasi poika vilkkumatta: "Ei enää synnin valta Saa mieltäin hallita Sen voitan. Jumalalta Saan siihen voimia."
Ja kuitenkin olen ne saanut Jumalalta, eikä valtiolta.» Näytti aluksi siltä kuin keisarinna olisi menettänyt työhalun ja kaiken maan ja valtakunnan harrastuksen. Hän oli sanonut aina pelkäävänsä epäröimistä. Nyt oli se pelko käynyt toteen ja hän näyttäytyi heikoksi ja epävarmaksi päätöksiä tehdessään.
Ah, lapseni, tuo muutos ei voi tapahtua vain ihan itsestään ulkoisista vaikutuksista, se pitää tulla Jumalalta ja alkaa meidän sisimmässä sydämmessämme neuvoksettaren lempeä ääni väreili syvää vakavuutta.
Ja niin elävät maa ja ruhtinas uskollisesti yhtenä ilossa ja murheessa, ja sovintoa ja rauhaa on kaikissa elämän vaiheissa. Mutta sama kysymys kaikuu yhä ylemmäksi, eikä pysähdy ennen kuin Herran, Kaikkivaltiaan, istuimen edessä. Rakastatko minua? sanoo maailma Herralle, ja kaikki olennot, ihmiset, eläimet, kasvit, kivet, tähdet ja taivaat, avaavat suunsa ja kysyvät Jumalalta: rakastatko meitä?
Mutta silloin vastasi toinen ääni: "Sehän juuri onkin viimeinen, mistä sinun on luovuttava. Kaikki, mitä annoit, ei ole mitään, jos vain pienimmänkään kipenen omaa itseäsi kätket Jumalalta."
Se, joka on 12:nnesta vuodestaan käynyt kruunun takissa ja on päässyt vänrikiksi, se tekee viisaimmin kun hoitaa virkansa innolla ja rukoilee Jumalalta uskollista mieltä. Muuten saat sanoa vapaaehtoisillesi, että heillä on tilaa kuninkaan lipun alla. Ne eivät tahdo! Sitten se on vaan juorua ja ilmaa, tiuskasi Löfving, närkästyneenä kääntyen pois. Ja jätä nyt se asia, lisäsi hän, tehden lähtöä.
Sitten oli hän jo mielestään tehnyt sen, mitä ääni kielsi häntä tekemästä; hän oli mielestään jo kadottanut Roosansa; ja silloin olisi hän lakkaamatta itkenyt; mutta hänellä ei ollut enää silmiä, vaan kaksi kuumaa kuulaa, jotka hän oli ampunut päähänsä harmista ja surusta, kun oli ajanut luotaan Roosansa. Hän ei voinut itkeä, vaikka rintaansa hirveästi ahdisti ja hän Jumalalta rukoili kyyneliä.
Mutta suuren joukon sydämiin oli puhe syvältä koskenut; he vapisivat, vaikkeivät tienneet miksi, sillä tuo vieras oli puhunut sellaisen miehen äänellä ja valtavuudella, joka on Tuntemattomalta jumalalta todella saanut tehtävän Hänen uskoaan levittää.» Ione oli kuunnellut hartaana.
Päivän Sana
Muut Etsivät