Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Johanna, rakkaani!... Tahtoisin viedä sinut mukanani nyt heti, kotiini Hallaan! Sillä tulethan sinä sinne?... Hallaan, Johanna? Minäkö tahdon?... Tahdonhan minä, sitä juuri tahdonkin, tyttöseni! Ja sinä opit pitämään Hallaa kotinasi...? tulet sinne mukautumaan...? Kyllä varmaankin! Johanna, ... sinä minun omani ... miten armas sinä olet!
Johanna ... tämän juon minä sinun onneksesi... Olkoon elämäsi kirkas ja valoisa ... niin kuin tämä suvinen päivä... Onnea sinulle, Johanna! Lapsellisuuksia!... Eihän tuosta nyt kannata niin suurta kohua pitää. Riittäähän tämä. Tee kuin käskin! Tuo Jaakolle toinen lasi! Sillankorvassa tarjotaan ja Sillankorvassa maistetaan!... muu ei auta. Niinkö on talossa kova kuri?
Vaan hänen vierelleen toki astui kaunis Johanna, ääneti, puolustuksekseen ei virkkanut sanaa, vartosi vain ilosempaa katsett', ett' ilosemmin jättää nuoren vois emäntänsä ja työtähän jatkaa.
JOHANNA. Eikö se ole Homsantuu? KATRI. Toden totta. Hän se on. LAURA. Aivan selvästi. Jo minäkin hänet tunnen. LOTTA. Homsantuuko tuo? Ei ikipäivinä. Homsantuuta ei ole nähty kaupungissa puoleen vuoteen, mistä hän nyt sitten niin äkkiä olisi tuohon pyrähtänyt. JOHANNA. Sitä en tiedä, mutta hän se vain on. Lähetä, Katri hyvä, joku käskemään häntä sisään.
Ei se ole kuin tuuli, joka jyskyttelee ulko-ovea. JOHANNA. Kohta hän kumminkin on täällä ja silloin silloin olen hukassa. Minä en kestä tätä, Leena-Kaisa, se on mahdotonta. LEENA-KAISA. Joka panee kuorman päällemme, auttaa sitä myös kantamaan. JOHANNA.
V. 1848 hän oli nainut posteljonin tyttären Anna Kykkäsen Käkisalmesta; leskeksi jouduttuaan toisella kertaa Johanna Tiströmin Viipurista. Kolme poikaa, jotka hänelle syntyivät, kuolivat isän suruksi kaikki lapsina. Ulkokäytökseltään mainitaan Mansikka olleen vähän herrastava mies.
RISTO. Joko sinä taas intät vastaan, vaikka hyvin tiedät, ettei se mihinkään auta. Tuo nyt vain kauniisti raha tänne, niin pääset vähemmällä vaivalla. Saat sinä aina toista sen verran kuin lapsen ruokaan tarvitset. JOHANNA. Kolme vuorokautta meni minulta ummelleen noita sukkia kutoessani. Ennenkuin toisen markan ansaitsen, on lapsi kuollut nälkään.
Mutta yksi asia vielä. Jos vain tahdot, niin saat minulta velaksi leipää. Tunnenhan sinut sen verran. Maksat sitten kun voit. JOHANNA. Tuhannen kiitosta! Nyt kun minulle tulee työtä, voin sen ehkä piankin suorittaa. VAPPU. Kas tässä on puoli leiviskää. Anna minä panen sen tuohon vaatteeseen. JOHANNA. Jumala palkitkoon sinulle hyvyytesi minua kohtaan, Vappu.
JOHANNA. Pois, pois.
Vain oikean ja jalon asian vuoksi minä voisin ojentaa peitseni taistelussa Orleans'ia vastaan.» Tämä raaka leikinlasku Johanna prinsessan vaivaisesta vartalosta ei ollenkaan loukannut Ludvigin mieltä.
Päivän Sana
Muut Etsivät