United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juhannuskoivuja noutamaan, eikö setä tulisi mukaan? Istukaa te vain perään, niin me kyllä soudamme. Heitä oli viisi poikaa, kaksi kokkatuhdolla ja kaksi perätuhdolla ja pienin poika kokkakaarella käppyrässä. Soutajat kiskoivat puoleksi seisoaltaan isoja airoja niin että vesi kuohui. Elkäähän niin kauheasti, kyllä teistä tulee miehiä vähemmälläkin. Kyllä me jaksetaan.
Niin ajatuksiinsa vaipuneena istui hän, että hän säpsähti ikäänkuin unesta, koska heidän penkkinsä avattiin ja eräs mies astui sinne. Virren loputtua kätteli isä miestä ja kysyi: "Miten Päiväkummulla jaksetaan?" Thorbjörn'in silmät kävivät pystyyn; mutta ehkä hän kuinkakin töllisteli, oli hän kumminkin sangen kovalla löytääksensä mitäkään heimolaisuutta tämän miehen ja loihtumisen kesken.
Ja kun sitten tarjottiin minulle johtajanpaikka tässä uudessa »Orion» yhtiössä, niin ei muuta kuin pillit pussiin vaan ja kiireimmiten valoisata Pohjolaa kohti. Mutta kuinka täällä teillä oikeastaan jaksetaan? VILANDER. No, senhän tiedät kirjeestämme. Mamman kuoltua kolme vuotta sitten on Miili minulle kaikki kaikessa.
Ei ole, vastasivat he kuin yhdestä suusta. Jaksattekos olla vielä niin kauan, että minä käyn tuolta Reittulasta voita hakemassa? Jaksetaan me olla. Vaikkapa tulette tekin, niin näette siellä paljon pieniä poikia, sanoi Lassi, kun pelkäsi, että jos ne yksinään menevät tapaturmassa järveen. Olikin siinä talossa poikia, eikä ollut kuin vähän yli kymmenen vuoden vanhin.
No, onko nyt montakin tänä vuonna lukemassa purjehdusoppia luutnantti Albrechtsenillä... Ja kuinka muuten jaksetaan kaupungissa?" "Oo, aina tapahtuu muutoksia, joka vuosi... Vanha ämmä, joka istuu kadunkulmassa, näkee kyllä, kuka tulee ja kuka lähtee!" "Kuinka kanunamiehellä jaksetaan?"
Naisia liikkuu ulos ja sisään. Karkeaan rohtimiseen pukuun puetut orjatytöt ANNIKKI ja HELUNA vääntävät jauhinkiveä. ANNIKKI Hohhoi! HELUNA Heretään jo! ANNIKKI Ilpotar tulee ja näkee, ovesta ärjäsee ja tuopi kiusalla uuden pohtimen. Jauhetaan niinkauvan kun jaksetaan. HELUNA Et tuota sinä enää tarvinnekaan kauvan kiveä kiskoa. Kari ottaa sinut väkisin, jos ei sinua hänelle hyvällä annettane.
Kuun kapea sakara kuumotti heikosti jäisen ikkunan syrjästä Nikkilän tupaan eikä muuta valaistusta ollut. Nikkilä sängyssään ja emäntä tuolilla siinä ääressä näyttivät haamuilta tässä kuulakkaassa valossa. Huone tuntui kylmälle ja haisi raa'an ilman ihve. Vieraan mieli kävi niin masennuksiin, että hän ei hyvää iltaa tahtonut kunnolla saada suustansa. »Kuinka täällä jaksetaan?» kysäsi hän sitten.
No, kuinka jaksetaan siellä sisällä? kysyi hän astuessansa sisään. Samalla lailla. Hän ei tahdo selvitä. Ja paitsi sitä on hänellä kauhea tuska ihmisistä, jotka tahtovat vangita häntä. Leander raappasi korvan taustaa: Siis minä en voi vieläkään ampua! Aatteleppas vaan, kotka istuu yhä vielä katolla. Miks'ei! Niin, kun minä aamulla tulin ulos en ollenkaan sitä nähnyt.