Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Kunpa nyt vain lukija jaksaisi näistä, joskus näennäisistä pikkuasioista, nähdä ja löytää sen syvän näkymättömän ja suuren, joka on niin kätketty, että joskus on ihan vaikea sitä niistä löytää, varsinkin kokemattoman, kuten esimerkiksi sipulista on mahdoton löytää sen haju ja kumminkin se on siinä ihan varmasti, kuten jokaisen, joka on sipulia pidellyt on pakko aivan kyynelsilmin se myöntää.
"Hm! Eihän tyttö tahdo muuttaa sinne! Niin ihana ruusu pitää olla pääkaupungissa". "No, ei ruusu siellä huonosti jaksaisi, sillä Arvid on kertonut, joka muuan vuosi sitten matkusti pohjoistietä Norjaan, että ylähällä on hyvin kaunista väkeä. Siellä kasvaa kukkia tuvassa, sanoi Arvid, ihanampia kuin Vergianin puutarhassa; ha, ha, haa!"
Hänellä oli jo paitsi velatonta Strömhagenia kaksitoista sataa taaleria koossa; mutta nyt hän mietti vielä odotella, kunnes jaksaisi ostaa naapuritalon Bjerkestrandenin, jolla oli tunturilla omat laitumet ja karjatalot ja joka muutenkin oli toista vertaa suurempi kuin Strömshagen.
Uuneja niissä, kuten sanottu, ei ole eikä niistä olisi mitään apua, jos olisikin, sillä kukapa sitä jaksaisi koko ilmapiiriä lämmittää. Mutta jos vuokralainen tahtoo, saa hän ostaa huoneeseen rautakamiinan, jota täällä sanotaan "stouviksi". Taloon se ei kuulu.
Mitä sinä nyt näin paikalla, torui emäntä. Sitä minä, että minä en rupea talossani elättämään semmoista kirkottelematonta. Sen pitää mennä. Mene sinä käyttämään. Mitenkä se nyt vielä, eihän se ole niin terve, että jaksaisi... No on meillä siksi hyvät kärryt, ettei niissä säry, jos ei muuten hyppine. Tuokin lapsi näkyy olevan niin huono heittää yksinään. Mitä yksinään.
Sitä voi käyttää kaikkiin, se on hyvää leiniin ja pistokseen." "Enhän minä kylpyyn jaksaisi mennäkkään", sanoi Reeta. Hyviä neuvoja annettiin hyvästä sydämmestä, mutta ei niitä kuitenkaan seurattu, kun kerran lääkäriä käytettiin, ja turhaa se kai olisi ollutkin. Eräänä päivänä toivoi Reeta, että Rantalan Valva tulisi häntä katsomaan, ja mitä Reeta toivoi, sitä hänelle nyt heti toimitettiin.
Puolenpäivän jälkeen vankilan portit vihdoin avautuivat ja Pietari tuli ulos pretorianiosaston keskellä. Aurinko aleni jo Ostiaa kohti, ilta oli tyyni ja lämmin. Pietarin ei tarvinnut kantaa ristiään, koska hän oli vanha mies ja koska arveltiin, ettei hän jaksaisi liikuttaa sitä paikalta. Hänen kaulaansakaan ei pantu kahleita, koskei tahdottu vaikeuttaa hänen käyntiään.
Eiköhän Helsingissä siellä suurimmaksi kehutun sivistyksen vaikutuksen vallassa, tämä Rantasalmin talonpoikain esimerkin seuraaminen jo jaksaisi jaloillensa päästä, vaikka jonkun enimmästi sivistyneen luona?
»Montakin», väitti Vimpari ja luki esimerkkejä, miten se ja sekin vaimo saa niin ja niinkin paljon ja miten muuan elättää miehensäkin, ettei sen muuta tarvitse kuin olla. »Lapsettomia ihmisiä, kummako niitten. Jaksavat tehdä.» »Et suinkaan sinäkään niin voimaton ole, ettet jaksaisi jotakin.» »Jos jaksaisinkin, niin en kerkiä.
"Wielä; hän on naimisissa." "Eikö hän jaksaisi teitä elättää?" "Ei. Hän on köyhissä naimisissa ja hänellä on paljo lapsia; hänellä on kyllä työtä turkeistaan." "Entäs tyttärenne?" Se kysymys näytti mummoon käywän kipeästi. Hän säpsähti kysymyksen kuultuansa ja oli towin wastaamatta. Nähtäwästi taisteli joku sisällinen tunne hänen rinnassaan, sillä hänen hengityksensä käwi tiheästi ja raskaasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät