United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki tarkastelivat veden pintaa, saadakseen kohta nähdä petoa, kun se taas hengittämistä varten tulisi ilmoille, ja kaikki sousivat tarmonsa takaa, päästäkseen niin lähelle sitä, kuin suinkin oli mahdollista. Leo piti koko ajan venhettänsä varsin lähellä Martin venhettä, ja katseli hartaasti jahdin edistymistä. "Ole varoillasi, poikaseni!" huusi perämies hänelle.
"Miks'ette?" kysyi Jakobsson. "Jahdin peräpuoleen on laitettu erityisiä huoneita juuri matkustajien varalta niitä käyttäkööt he. Itseäni varten olen laitattanut kuntoon muutaman hytin kokkapuolella te saatte majoittua luokseni. Täten voitte, jos haluatte, välttää matkalla kaiken yhteensattumisen paroonin kanssa". Everstiluutnantti Stålsköld mietti hetken. "Epäilettekö, ystävä everstiluutnantti?"
"Leo putosi mereen!" vastasivat merimiehet toisesta venheestä, ja vanha Martti, jonka kasvot jahdin kiihko ja ponnistukset olivat punanneet, muuttuivat kohta kalmankarvaisiksi. "Suuri Jumala!" huusi hän "poika poloinen on hukassa! Mutta ei menköön valaskala menoansa! Kalliimpi on aina ihmisen henki, kuin kaikki kulta-romu maailmassa! Takaisin miehet!
Nyt oltiin vain parin pyssynkantaman matkan päässä veneestä, jota huutamalla kehoitettiin laskemaan jahdin viereen. Ensin se näytti aikovan noudattaa käskyä; purje vedettiin kokoon, ja jahti tuli lähemmä. Sparrfelt tunsi nyt saman nuorukaisen, joka eilen oli heittänyt krenatöörin veteen. Varmana asiastaan otatti hän jo köysiä esille, sitoakseen rosvon.
Ukko otti nyt väkevän harppauksen ulos tieltä metsään, paetaksensa kuolemata ja antaaksensa joukon ohitse kulkea. Niin makasi hän nyt ja kuuli sanomattomalla kauhulla sen raivon jahdin lähemmä ryntäävän. Ukko kuoputti käsin lunta, saadaksensa pitää kiini jostakusta puunjuuresta jäätyneen maan päällä... Varo itseäs! Pidä lujemmin kiini!
Mutta illalla olivat hietasärkät siirtyneet niin, että oli aivan kuivaa maata Falsteriin saakka, missä ennen oli ollut leveä vesi välillä. Minä juoksin nyt kylään, saadakseni sieltä väkeä ja hevosia jahtia pelastamaan. Mutta kun nämät olivat päässeet jahdin luo, nousi vesi taas niin että he töin tuskin pelastivat henkensä.
Tulet muuten temmatuksi ylös ilmaan, sitte pudotessa särkyväksi ja murentuvaksi. Raivon jahdin hengenäänissä oli myös yksi lapsenääni, joka huusi sille muinen väkevälle, nyt särjetylle ukolle: "Tämä hän on sinun metsäs, eikö tosi! Mutta, näet sä, et sinä itse, eivätkä sinun metsänvahtis taida estää sitä raivoa jahtia täällä edespäin kulkemasta! Tunnetkos minua!"
"Olipa hyvä, että saivat meidän miehet lastinkin pelastetuksi, vaikka vähän kastuneena", tuumailee toimessaan noin kymmenvuotinen poika tovereillensa, ketterästi kuni orava juostessaan pitkin pelastetun jahdin parraspuita. "Hyvä oli", vastaa toinen, kiivetessään pollaria myöten jahdin kannelle.
"Oh, siellä löytyy kai piilopaikkoja, jotka te tunnette. Te saatte kymmenen miestä. Näyttäkää niille tie." "Aivan mielelläni. Mutta me tarvitsemme kahdeksan päivää kuljeskellaksemme läpi ympäristön metsät." Ukon tyyneys saattoi upseerin hurjistumaan. Hän ymmärsi tuollaisen jahdin naurettavaksi. Silloin huomasi hän penkillä Françoisen, vaaleana, vapisevana.
Vihdoin sattui hän tuossa suuressa kovakuoriais-jahdissaan tulemaan mehiläisten luokse, ja nähdessään, kuinka paljon kovakuoriaisia siellä oli, pani hän heti alkuun jahdin näitä vastaan, jolloin mehiläiset pistelivät häntä niin pahanpäiväisesti, että kun äiti hänen kauheasta porustaan riensi sinne, hänen toinen poskensa jo oli ajettunut, niinkuin limppu, silmä kokonaan kadonnut ajetuksesta ja suu niin vinoon mennyt, että sitä vaan toiselta sivulta saattoi nähdä.