Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
"Tuona iltana, sä tiedät, menin, tietämättä mihin, niin kauas vaan kuin jalat kannattivat, ja sitten vaivuin viimein tien viereen aidan juureen, ja sinne jäin makaamaan seuraavaksi päiväksi. Olen sitten kulkenut talosta toiseen aina tuonne itäänpäin, jossa tiesin Aslakin ennen olleen. Ehkä hän taas oli pyrkinyt sinne. Mutta en häntä löytänyt.
Luomatta katsettakaan veljeen ja sisareen meni tätini vanhuksen kanssa, joka sävyisesti häntä puhutellen, vei hänet portin luo, jonka avain oli minun hallussani. Sisällinen tuskako häntä niin kiireesti ajoi eteenpäin Schäfer tuskin voi pysyä hänen vieressänsä, ja minä, vaikka kyllä ponnistin voimiani, jäin koko joukon jäljelle.
Näin, että hän tuli luokseni vinoon kadun ylitse, ja jäin katselemaan hänen jalkojaan. Mutta äkkiä käveli hän toisin. No, luojankiitos, ajattelin minä: hän osaa siis kävellä kuten ihminen. Tahdoin vain, sanoi hän, kysyä teiltä... Kysyä teiltä, vieläkö se pitää paikkansa, että minä saan näytellä osan? Katsoin häneen ja jälleen hänen silmiinsä. Kyllä, vastasin minä, tietysti se pitää paikkansa.
Asia on semmoinen, että se koskee jokaista Suomen kansalaista, miestä niinkuin naistakin. Koskeepa tietenkin, virkkoi emäntä äänellä ja katseella, jotka ilmaisivat, että hän täysin käsitti, mistä oli kysymys. Jäin yksin tupaan, jonka sisustaa ilta-aurinko valaisi.
Ja kotihini, ah, kun ma naikon vein, Satehessa ja tuulessa, hei, Niin silloinpa viinasta takaperot tein, Sillä sadetta sit' ompi joka päivä. Ja kun unen helmahan vaivuin näin, Satehessa ja tuulessa, hei, Niin siihen sikopäissäni nukkumahan jäin, Sillä sadetta sit' ompi joka päivä.
Kun saavuimme taloon, saatettiin minä Miss Dartle'n luo puutarhaan ja jäin itse ilmoittamaan läsnä-oloani hänelle. Hän istui jollakin penkillä sen pengermän toisessa päässä, josta näki suuren kaupungin.
Houkkio, hällepä laitavien jäi laivojen luokse kostaja voimaltaan moniverta, ma jäin, joka jänteet sulta jo herpasin! Nyt sinä koht' olet lintujen, koirain haaskana, vaan hänet hautaavat surujuhlin akhaijit."
Etähällä ja yksin seisoin, enkä mä huomannut, kun pois meni toiset. Valkeni aamu, ja kaikki ma näin. Viha päähäni pyrki, harkita koin kahapäin, joko puikin tieheni, vaiko jään sekä kuolen paikallein. Oli vaikea vaali; mieluummin toki sai vihamies mun surmata, kuin ma, karkuun lähtien, kuolin luotiin kumppanin ehkä; vartiopaikkaan jäin siis, vartomahan vihamiestä. »Harvoja vain tuli ensin.
"Tietäähän sen, miten köyhille käypi... Mieheni kun kuoli juhannuksen päivän aikana, niin minä jäin lapsineni niin tyhjäksi, ettei ollut leivän palaa, mitä syömään käydä. Ei muuta kuin minä kävin naapurin emännältä pyytämässä kehräämistä ja sillä tavoin aina vähän sain leipää lapsilleni.
Minä jäin sinne varta vasten katsomaan, että se valmistuisi". "Kyllä tiedän!" Hän nosti kunnioittavaisesti ylös silmänsä minun silmiäni kohden. "Mr. Steerforth ei ole vielä nähnyt sitä, arvaan minä?" "Minä en todella voi sanoa, Sir. Minä luulen mutta minä en todella voi sanoa sitä, Sir. Minä toivotan teille hyvää yötä, Sir".
Päivän Sana
Muut Etsivät