Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Martina kävi ovelle; tuuli puhalsi kylmästi; hän käärei hyvin ympäri päänsä ja kaulansa punaisen villavaatteensa, otti ämpärit ja vaelsi kaivolle. Päivä on kylmä; kaikki kaivot ovat jäässä; mutta lähde kirkon vieressä juoksee vielä.
"Minä lähden tänä iltana kuun noustua." "Mihin?" "Sen kyllä itsekin tiedät." "Niin melkeinpä tiedän", lausui Laagje, "mutta uskallatko mennä sinne, etkö pelkää ruttoa?" "Minä en pelkää mitään, ja tietysti nyt pakkanen on kuolettanut rutonkin, koska kaikki on jäässä. Sitä paitsi tahdon saada selkoa lapsesta, tahdon tietää, onko lintusemme elossa vaiko kuolleena ja kylmettyneenä Karasjoella."
Hän ei ky'ennyt puhumaan eikä liikahtamaan, vaan sulki silmänsä ja luuli olevansa kuolemaisillaan. Tämä kummallinen heikkous kesti ainoastaan muutamia sekuntia. Vähitellen ruumiillinen lämpö tuli takaisin, ja sen kanssa voimakin, jotta hän taisi sulkea ikkunan ja horjua tuolille. Hän havaitsi nyt, että paidan rintamuksensa oli kankea ja jäässä, ja hiuksissansa riippui pitkät jääpuikot.
Pöllö tuli markkinoilta. Kuinka hänen laitans on? Tulee tallustellen noilta, Horjuu ja on lakiton. "Kädet kohmettuneet jäässä, Missä lienee lakkikin? Mutta värkkiä on päässä, Povessa on pullokin." "Tulkoon tänne vaikka viisi!" Nyt en pelkää ketäkään. "Täss' on, pojat, Pöllön ukko, Hölmölässä viisain mies, Vaan tuo ämmä, riikinkukko, Seiliin kelpais kukaties.
Tänä yönä, saapuessaan majallensa satoi lunta niin että kaikki polut pelloilla olivat ummessa, kaikki pikku joet jäässä ja lakeuksilla riehui ankara pakkanen. Tämän jälkeen seurasivat kurjat ajat; sillä luonnollisesti oli vaikea käydä hakemassa maitoa pimeällä, ja kulettaa sitä ympäri haudan-hiljaista kaupunkia.
Pohjaisempana ei myös enää nähdä jylhiä honkametsiä; avarat erämaat, suolalakeudet ja silmänkantamattomat järvet ovat niiden sijat ottaneet. Sienimäinen maa on jotenkin syvään jäässä, ja itse maan pinta, joka vasta Kesäkuun lopussa sulaa, jäätyy taas jo Syyskuun puolivälillä. Pikaisia myrskyjä ei siellä usein tule, vaan kuin ne ilmestyvätkin, ovat ne vastustamattomat.
Elli oli seuraavana aamuna vähän alakuloinen koulussa ja tuli siksi yhä enemmän, kun kaikki muut olivat melkein kuin hurjia ilosta. Yöllä oli ollut kylmä, rannat olivat jo jäässä, ja muutamain päiväin perästä aavistettiin luistinlupaa. Kaikki puhuivat luistelusta ja kaikki osasivat luistella. Elli oli tuskin nähnytkään luisteltavan.
Hän oli varmasti vakuutettu siitä, että täällä, että Venäjällä, että koko maailmassa pian täytyy tapahtua jotakin, joka muuttaa kaikki ... »siellä, kaikkialla on semmoinen pinnistys, puristus kuin meren jäässä ... yht'äkkiä se murtautuu, kohoaa, murskaa, hautaa alleen.» On tehnyt sanainsa mukaisia liikkeitä. YRJ
Kaakkuri, hallan ja härmän lintu, turhaa on kesää ja kevättä pyytää! Kaakkuri, kaakkuri, harmaja lintu, ulapat on jäässä ja jään päällä lunta. Jäiden lintu, jäämeren lintu, jäätä ja lunta, jäätä ja unta! Kaakkuri, kaakkuri, kohtalon lintu, jääkentät kasvaa, jääneulat hohtaa. Kaakkuri, kaakkuri, kuoleman lintu, kerran ne neulat sydämen kohtaa. ONNELLISIN P
Lumesta ryytyneenä oli se niin jäässä, että se pystyyn pantuna seisoi yhtä tanakkana kuin miehenkin päällä ollessa. Nyt wasta woin ruweta silmäilemään mökin sisällistä elämää. Huone oli waan neliseinäinen, mutta jotenkin kookas mökin tuwaksi; ulko=owen eteen oli laudoista laitettu jonkummoinen porstuan tapainen. Huone oli lämmin ja warustettu kaksinkertaisilla, pienillä akkunoilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät