Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Niin, ehkei pappilan Elma riitäkään ivaili Meeri, joka mielellään vähän kiusotteli veljeään. Täällä pihalla on niin kuuma, että tulee elävänä paistetuksi mutisi Bruuno ja siirtyi lehtimajaan vaahterain siimekseen. Hänen tulee aina kuuma, kun puhutaan hänen entisestä suosikistansa sanoi vallaton Meeri hymyillen ja meni jälleen loikoilemaan riippumattoon.

"Mistä te sen tiesitte, herra tohtori kun äsken sanoitte?" kysäsi Anna. "Minä olen tietäjä", ivaili tohtori. "Mutta kun Olli ei ole täällä, missähän Olli on?" lausui Risto ikävöiden. "Olli on toimessansa, josta hän ei poistu", vastasi isäntä. "Toimessansa! missä toimessa?" kysäsi Risto. Risto ei ollut saanut vihjaakaan mitä oli tapahtunut hänen sairastumisensa jälkeen.

Mutta rakastavaisten silmät puhuivat paljoa enemmän, kuin parhain puheniekka sillä ajalla ennättäisi sanoiksi ladella. Jäähyväiset olivat pian sanotut. Isäntä kätteli kylmäkiskoisesti ja toivotti hänelle onnea suullaan, mutta sydämellään onnettomuutta. Väki ivaili Paavolan nuoresta isännästä tehtävän sotaherran ennen, kun hänelle tytär ja talo annetaan.

Isäntä kiipesi nyt itse puhkien niittokoneen istuimelle ja ajoi sitten hengästyneenä heidän ohitsensa. Joko piisasi? ivaili hän. Kovasti henkeä puhaltaen ja kuumasta höyryten miehet nojautuivat viikatteihinsa ja huusivat kaljaa. Yksi heistä kirosi kuuluvasti isännän perään, joka pään keikahdellessa ja takin täristessä tyytyväisenä eteni heistä.

Senpätähden olen aina sanonut, että pitäisi olla sen sijaan jotakin muuta samallaista. Enemmän vaarallisia ratsastuksia! Enemmän hengenuhkaa! Palatkaamme sanalla sanoen kaikin puolin keskiaikaan, ivaili luutnantti T., ruvetaan Ivanhoeksi, Richard Leijonamieleksi Parempi sekin olisi, arveli luutnantti B. Nyt voi joku luutnantti vaan hyvin kumarrella ja hyvin tanssia. Mutta mitä se merkitsee?

Hiljaa, siivosti, arvoisa abbedissa, ivaili kapteeni, jos päästät pienimmänkään äänen suustasi, olet hukassa. Oikeastaan minun kai pitäisi heittää sinut ikkunasta ulos Mainiin uimaan, opettaakseni sinulle suurempaa täsmällisyyttä. Mutta minä armahdan sinua. Sano minulle vain, kurja toriämmä, mikä on tarkoitus sillä roviolla, jota rakennetaan tuolla torilla, ja ketä siellä aiotaan kärventää.

Mikä estäisi minua ottamasta vaikka yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia ja jättämästä teille vain raudan arvon? ivaili tohtori. Ei, sitä ette voi tehdä, rakas tohtori! Ette voi niin peijata köyhää vanhaa miestä, joka on osoittanut teille niin paljon luottamusta. Mutta jos ette tyydy vähempään, niin saatte kaksitoista prosenttia! Kuulkaa minua!

En siitä, koskettelin sitä vain ohimennen, tuskin ollenkaan. Mutta itsehän sinä, Antero, kehoitit minua kirjeessäsi? Niin teinkin, mutta nyt olen minä osaksi muuttanut heistä mielipiteeni. Vai pappi tästä Laurista? ivaili ukko edelleen. Mahtoi olla mamma mielissään.

Ylt'ympäri kuuli hän toisen hyväksi heläjävää naurua, ja se koski häneen kipeästi. Mutta sitten alkoi häntä itseään vastaan tuiskuta joka taholta pistosanoja, ja se koski häneen vieläkin kipeämmin. Leppäsen laulun mahti onkin, näen , vain paperilla! huusi muuan. Leppäsen viisut ne on viisaampien miesten tekemiä, ivaili toinen.

Eikö hänellä ole metsää ja maata niin kauas kuin silmä kantaa? Eikö hänen armonsa mahdu suureen, tilavaan Falkbyhyn, karkoittamatta minua pois viheliäiseltä turpeeltani? Eukkokulta, te tarvitsette liikuntoa, voitte hiukan kävellä, niin maistuu uni paremmin, ivaili nuori kreivi, joka hyvin huomasi, että jokainen sana sattui kuin neulanpisto hänen äitipuolensa sydämeen. Pitääkö minun lähteä?

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät