Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Usein tuntui hänestä, kuin jotain olisi itkenyt syvällä, hyvin syvällä hänen sielussaan, itkenyt kauan ja katkerasti. Mutta se itku ei päässyt koskaan puhkeamaan ilmi. Eikä hän tiennyt mikä se itkijä olikaan, hän itsekö vai vento vieras olento. Miksi kaipauksen kaipaus kasvoi yhä kipeämmäksi? Rouva Huovisen kirje oli äkkiä häirinnyt Annan rauhan ja saattanut hänen mielensä pois tasapainosta.
Ei se ole virsi eikä mikään, sanoin minä, ja minua ujostutti, vaikka toiselta puolen taas oli mieleni hyvä siitä, että hän saisi tietää minun virsiä tekevän. Virttä kai se oli, nuotti tuntui ihan tutulta, mutta sanoja en muista kuulleeni. Et ole niitä kuullutkaan, vasta minä ne tässä itse tein. Itsekö teit? Hän näytti siitä kovin kummastuvan.
Niin hän huudahti, tutkien Kuka työn teki moisen, Kunnes ennätti kysellen Luokse vartijan toisen. Tämä tyynesti vastasi: »Herra itse sen taitti, Ihaillen sitä suuteli, Sydämellensä laitti». Silloin hoitaja ihastui: »Herra itsekö taitti?» Silmä suruinen ilostui: »Sydämellensä laitti! Sitten syytä ei suremaan, Omansa ol' kukka Että poimi sen, sehän vaan Osottaa rakkautta.» Charles Haddon Spurgeon.
Miksikähän pojan? rupesi Mikko miettimään ja tuli lopulta siihen päätökseen, että hän menee itse. Turkit päällä meni hän kamariin ilmoittamaan, että hevonen on valmiina. »No itsekö sinä tulet kyytiin?» kysyi Kalenius. »Niin... Enkö minä kelpaa?» Kaleniuksen naama meni vähän synkäksi, mutta hän ei puhunut mitään.
Mikä absoluuttinen oikeus ja absoluuttinen väärä? Ja löytyykö mitään jumalaa, ja jos löytyvi, minkähän moinen? Hän itsekö ohjaa maailmaa, vai tehnee sen joku toinen? Jos Jumala onkin, on mahdoton ett' oisi hän immanentti... Ei! nythän tää, hiis vieköön, on kuin »pikku teoloogin» tentti.
Itsekö sinä tämän teit? M
Hälisen rouva oli pestyjä vaatteita tarkastellessaan löytänyt sukkani ja kysyi äidiltä: "Itsekö se Maiju on nämä sukat neulonut?"
Katsoppas vaan, kuinka uljaan hevosen. Itsekö sen teit? Minä! No, tällä minä rupean ajelemaan. No, mutta Jukka sitten. Jukka seisoo ujona. Jukalla ei ollut mitään tuotavaa. Niin, niin. Hän onkin pieni vielä. Suutelee Jukkaa. Ja pikku Elli sitten? Elli tulee suutelemaan. Suukkosenko? Se oli oikein Nauraa tyytyväisenä.
Miksi se sillä tavoin varoitteli? Rasputiini, kuuli Sakris kamarissaan äänen. Hän kuunteli. Itsekö hän puhui? Mutta hän heilautti hiukan kättään ja karkoitti sen äänen korvastaan.
Oliko tämä hänen ennen niin uljas ja rohkea poikansa? Sinuako he sanovat saarnaajaksi? kysyi kapteeni toinnuttuansa. He sanovat minua myös lohduttajaksi, tienoppaaksi. Suokoon Jumala että olisin semmoinen. Isä ja poika katselivat toisiansa ääneti. Vihdoin kysyi Löfving: Mikä on pakottanut sinua tähän kulkurielämään? Itsekö sinä vai muut?
Päivän Sana
Muut Etsivät