Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Ja eräänä päivänä, kun kaikki olivat kokoonkutsuttuina, tuli hän niitä heille jakelemaan. Toiset huusivat ja itkivät ilosta, mutta toiset toivat vapautuskirjeensä takaisin selittäen, että heidän oli hyvä olla ja ett'eivät millään ehdolla tahtoneet jättää isäntäänsä. "Rakkaat ystävät", selitti Yrjö, "ei teidän tarvitse minua jättää.
Yhdessä he itkivät Anna Liisan kanssa, ja kun tämä valitti, mihin pääsee asumaankaan, kuka tämmöisen joukon ottaa huoneeseensa, silloin Maija ilmoitti, että hän on ensimmäinen ottamaan, jos vaan niin pieneen mökkiin viitsisi tulla. Anna Liisa mielistyi heti tarjoukseen, sillä sen parempaan ei ollut enää toivomista.
Hän läksi vähän matkaa Maijua saattamaan ja palasi nyt yksin verkalleen kotia päin. Hän kulki vähän matkaa metsätietä, kunnes Salojärvi näkyi. Siinä poikkesi polku rannalle ja Valva seurasi polkua. Salojärven laineet loiskivat hiljaa, surullisesti rantaa kohden. Valvan mielestä ne itkivät, ja hänkin purskahti itkuun.
Mutta Tristan antoi otteluvaatimuksen Morholtille ja Morholt suostui siihen. Määräpäivänä antoi Tristan asestaa itsensä tuota suurta tapausta varten. Hän pukeutui rautapaitaan ja välkkyväteräksiseen kypärään. Kaikki paroonit itkivät, säälien urhoa ja häveten itseään.
Tämä ei ollut toisten äärestä kuunnella aivan lohdullista saarnaa; semmoinen puhe rouvalta pisti toisten niin vihaksi, että muutamat itkivät, ja jotka toisessa huoneessa seisoivat ja kuuntelivat, koettivat edes irvistää, vaikka Elsan edessä koettivat olla sievästi, kuin maitoa äsken latkineet kissat.
Silloin Jenny nousi, tuli ja otti häntä kaulasta ja sanoi: Lyydi raukka, Lyydi raukka, niinkö se onkin. Ja molemmat itkivät. Vasta pitkän ajan perästä he alkoivat taas keskustella. Jenny antoi hänelle neuvonsa. Kun ei saa mitään rakentaa semmoiseen toivoen, että toinen voi pian kuolla, niin ei ole jäljellä muuta kuin että Lyydi vähitellen oppii rakastamaan häntä.
Taas puristivat molemmat vanhukset hänen käsiään; he nauroivat ja itkivät yhtaikaa Adelsvärd oli kuin taivaasta lähetetty heillä oli nimenomaan tohtori kotonaan siihen ei heillä olisi luullut koskaan olevan varaa. He olivat jo näkevinään lapsen ilmielävänä hyppelevän puutarhassa. Sepä vasta oli riemua. Italialaiset ovat kuin lapsia. Adelsvärd joutui hämilleen.
Ei nähnyt kukaan hänen itkuansa. Niitä löytyi, jotka itkivät vielä enemmän. Hän tunkeusi väen joukkoon, ja vihdoin vihdoin onnistui hän. Anna tapasi kaksi miestä, joiden kanssa hän ennen oli tuttu ollut, ja niiden kahden nuoren miehen kanssa samosi Anna majurin taloa kohden. Anna parka luotti näihin; hän ei tiennyt, että nämä miehet toisen hädässä ainoastaan omaa etuansa katsoivat.
Mutta kuin Yrjö näki miten he itkivät, heräsi enkelisydän hänen povessansa, ja hän sanoi enkeleille: "Suokaa minun mennä hetkeksi alas sanomaan, kuinka sanomattomasti onnelliset me olemme täällä ylhäällä Jesuksen helmassa!" Silloin vastasivat enkelit ystävällisesti ja vakavasti: "se ei ole luvallista, sillä kaiken sen he voivat lukea Jumalan sanasta."
Silloin olivat nuo kolme jäljelle jäänyttä sisarusta itkeneet silmänsä punaisiksi; nähtyään Bertan nuket taikka Yrjön ja Ossianin pienet puuhevoset, jotka kaikki seisoivat rivissä vanhoilla paikoillansa, itkivät he vielä enemmän ja olivat mielestänsä kovin yksin, vaikka heitä oli yhteensä kolme.
Päivän Sana
Muut Etsivät